Sanonnan 'joutua / mennä hakaukseen' alkuperä? Itselläni aika yleisessä käytössä, mutta lähipiirille uusi. Itse liitän sen hevosajopelien maailmaan. Tyyliin…

Kysytty

Hei! Sanonnan 'joutua / mennä hakaukseen' alkuperä? Itselläni aika yleisessä käytössä, mutta lähipiirille uusi. Itse liitän sen hevosajopelien maailmaan. Tyyliin reki juuttuu metsäässä kuormastaan puiden väliin tai kärryt kapeikossa toisiinsa tai muuhun vertikaaliseen esteeseen. Osaisitteko selvittää, olisi kiva.

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Kysymyksesi sanonnassa esiintyy taivutettuna substantiivi hakaus. Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän ja jatkuvasti päivittämän Kielitoimiston sanakirjan mukaan hakaus-sanan ensisijainen merkitys esiintyy rakenteissa mennä hakaukseen (merkityksessä ‘tarttua tai takertua kiinni’) tai olla hakauksessa ("erimielisyyttä, ristiriitatilannetta tms. kuvaavissa ilmauksissa”). Lisäksi sanan kerrotaan tarkoittavan erästä painiotetta.  

Taustaa sanonnalle löytyy suomen kielen vanhempaa ja murteellista sanastoa esittelevistä sanakirjoista, jotka tarjoavat hakaus-sanalle useampia merkityksiä:  

Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla hakaus on viitattu suomen kielen eri murteissa erilaisiin koukkumaisiin laitteisiin tai laitteiden osiin. Samassa yhteydessä nostetaan esiin sanan kysymyksesi mukainen käyttö muun muassa merkityksessä ‘olla kiinni juuttuneena, hakautuneena’.  

Viime vuosisadan alkupuolen sanastoa kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassa esitellään sanan hakaus merkitys sekä konkreettisessa käytössä (esim. oven hakaus) että kuvaannollisessa käytössä panna, pistää hakaukseen merkityksessä ‘panna vastaan, tarjota luja vastus’. Sanakirja antaa sanan hakaus synonyymiksi sanan hakaaminen. Tuo sana taas on johdettu verbistä haata. Tämän verbin taustalla on mitä todennäköisimmin substantiivi haka, mutta tämä asia kannattaa vielä varmistaa Kotimaisen keskuksen kielineuvonnasta, jonka yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.  

 

Lähteet:  

Hakulinen, A., Vilkuna, M., Korhonen, R., Koivisto, V., Heinonen, T. R., Alho, I. (2008). § 222, § 233, § 303, § 317, § 330. Ison suomen kieliopin verkkoversio. Suomalaisen kirjallisuuden seura. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=222  

Kotimaisten kielten keskus (i. a.). Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/  

Kotimaisten kielten keskus (i. a.). Kielitoimiston sanakirjan taustaa. Kotimaisten kielten keskus. https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja/kielitoimiston_sanakirjan_taustaa  

Kotimaisten kielten keskus (2012-). Suomen murteiden sanakirja. A - noukkia. Kotimaisten kielten keskus. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main  

Sadeniemi, M. (toim.) (1961). Nykysuomen sanakirja. WSOY. 

 

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.