Sana 'astalo' nousi otsikoihin vappuna 2014. Astalo eli lyömäkalu, on määritelmien mukaan "mikä tahansa esine, jota ei ole valmistettu aseeksi, mutta jota tilapäisesti käytetään lyömäaseen tavoin." Astalo on hyvin tuttu vanhoista lakiteksteistä ja nykyään sanaristikoista.
Mutta ovatko unkarin kielen sana 'asztalos' eli puuseppä ja suomen kielen sana 'astalo' samaa alkuperää? Onko unkarin kielessä yleensäkin paljon samankaltaisia sanoja verrattuna suomeen? Toinen sana voisi olla 'házaspár' eli aviopari. Vrt. hääpari.
Vastaus
Todennäköisesti kysymyksessä mainituilla unkarin ja suomen sanoilla ei ole etymologista yhteyttä.
Unkarin asztalos on muodostettu sanasta asztal 'pöytä', joka on slaavilainen laina, esimerkiksi venäjän samaa merkitsevä стол/stol.
Suomen astalon alkuperä on hieman epäselvä, lähisukukielissämme on paljon vastineita. Todennäköisesti astalokin on lainautunut slaavilaiselta taholta, taustalla voisi esimerkiksi olla muinaisvenäjän остен,остьнъ/ostén,ostinu 'sauvan tai kepin terävä kärki'.
Házaspár-sanan alkuosassa on sana ház 'talo, tupa, huone'. Sanalla on lukuisia vastineita erilaisissa suomensukuisissa kielissä, suomessa 'kota' on samaa alkuperää. Mahdollisesti tämä sana on lainautunut kieliryhmäämme indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi muinaisiranilaisen Avestan kata- 'maja, talo', persian kad 'talo'.
Sanan aloittavan konsonantin vaihtelu unkarin h-, suomen k- esiintyy muuten monesti yhteistä alkuperää olevissa sanoissa, esim. unkarin hal 'kala'.
Suomen hää(t)-sanalla on vastineita lähisukukielissä, mutta se voi myös olla laina keskialasaksan sanasta hæge 'iloinen juhla'. Unkarin ház-sanan kanssa sillä ei ole tekemistä.
http://www.szokincshalo.hu/szotar/
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - WSOY, 2004.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 1 : a-k. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992.
Kommentoi vastausta