Saksassa/Preussissa perustettiin 1800-luvun lopulla äärinationalistinen yhdistys: Alldeutscher Verband. Sen päämääränä oli sosialismin vastustaminen, sekä muuttaa 1850-luvun jälkeen harjoitettu vakaa ja varovainen bismarckilainen idänpolitiikka aggressiiviseksi ja laajentumishaluiseksi venäjänvastaiseksi ulkopolitiikaksi. Monet valkoisen Suomen propagandatoimintaa sävyttäneet teemat: aggressiivinen venäjänvastaisuus, rodullinen ja kulttuurinen ylemmyydentunto, sekä halu vallata lisää elintilaa ovat jäljiteltävissä synnyinsijoilleen Saksaan. Suomalaisten aktivistien, heimojärjestöjen ja jääkäriliikkeen aatteellinen perusta rakentui näille teemoille.
Olen etsinyt asiasta suomenkielistä aineistoa, mutta en ole löytänyt.
Vastaus
Alldeutscher Verband -järjestöstä ei valitettavasti vaikuttaisi löytyvän kirjallisuutta suomeksi. Myös Saksan 1800-luvun aatehistoriasta on julkaistu valitettavan vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Finna-tiedonhakupalvelusta löytyy jonkin verran Alldeutscher Verband -järjestöä käsittelevää kirjallisuutta, mutta se on pääasiassa saksaksi ja englanniksi. Valtaosa teoksista vaikuttaisi sijaitsevan ainoastaan Kansalliskirjastossa.
Suur-Suomi-aatetta käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta löytyy melko paljon. Sari Näreen ja Jenni Kirveksen toimittama Luvattu maa: Suur-Suomen unelma ja unohdus (Johnny Kniga, 2016) on Suur-Suomi-aatteen eri puolia käsittelevä artikkelikokoelma, jonka kattavasta lähdeluettelosta löytyy myös lisää lukuvinkkejä. Hieman erilaisen näkökulman tarjoaa Minna-Maria Fyrqvistin teos Teosofien Suur-Suomi (Teos, 2016), jossa selvitetään muun muassa Rudolf Steinerin antroposofisten aatteiden vaikutusta Suur-Suomi-keskusteluun. Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen Villi itä: Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921 (Tammi, 2019) taas kartoittaa heimosotien taustalla vaikuttaneita aatevirtauksia ja asenteita. Katsauksen 1900-luvun suomen poliittiseen mielikuvitukseen tarjoaa myös teos Kuriton kansa: Poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009). Saksalaisten toimintaa Suomessa vuonna 1918 käsittelee Marjaliisa ja Seppo Hentilän teos Saksalainen Suomi 1918 (Siltala, 2016)
Rasismin historiaa käsittelevät teokset saattavat myös valottaa aiheen historiallisia konteksteja. Suomeksi kirjoitettuja teoksia aiheesta ovat muun muassa Pekka Isakssonin ja Jouko Jokisalon Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoria (Rosebud, 2018) sekä Vesa Puurosen Rasistinen Suomi (Gaudeamus, 2011), josta löytyy esimerkiksi venäläisvihaa käsittelevä luku. Venäläisvihaa käsittelee myös Outi Karemaan väitöskirja Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä: Venäläisviha Suomessa 1917–1923 (Suomen Historiallinen Seura, 1998).
Kommentoi vastausta