Saksalaiset valvoivat sodan aikana Mäntyluodon satamaa. Olen kiinnostunut tästä ja etenkin paikallisen väestön yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Satakunnan…

Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn.

Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja. Kotimaisten ja sotavankien työnjohdossa oli ongelmia ja karkaamisiakin sattui. Järjestelyjä kehitettiin jatkuvasti, mm. satamien tehokkuutta mitattiin. Jatkosodan alkuvaiheessa satamien vartiointiin ei kiinnitetty kovin suurta huomiota, mutta varkauksien ja muun hämärätoiminnan lisäännyttyä asiaan pyrittiin tarttumaan, myös saksalaisavusteisesti.

Sataman tärkeys joukkojen sekä sota- ja elintarvikkeiden kuljetuksessa lisäsi pommituksia. Ilmapuolustusta alueella oli kehitetty juuri suojelemaan kuljetuksia. Mäntyluotoa ei tiettävästi pommitettu, vaikka alueella muutoin aiheutui haittaa mm. varastoinnille ja rautatieliikenteelle.

Porissa toimi Elintarvikevarikko 6 ja 6.Sotasairaala. Paikalla oli vankileiri ainakin marraskuusta 1941 helmikuulle 1942. Saksalaistoimintoja oli mm. ampumarata ja radioasema. Saksalaisten läsnäolo toi oman lisänsä kotirintaman sosiaaliseen elämään. Kokoelmastamme ei valitettavasti löytynyt tähän puoleen keskittynyttä teosta.

Lähteet:
- Markku Iskanius: Vesikuljetukset Suomen sotaponnistusten tukena toisen maailmansodan aikana. Laivamiesten ja ahtaajien talvi- ja jatkosota. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen julkaisusarja 1, no 11. 2008. (hyvä lähdeluettelo!)
- Jatkosodan historia 6, s. 282.
- Karhu katsoo merelle. Katsaus Porin sataman 220-vuotiseen historiaan. Koonnut Lasse Nurmi. 2001. http://www2.pori.fi/port/karhu2001.pdf

Lähteet, jotka eivät ole olleet käytettävissämme tähän kysymykseen vastatessamme:
- Tuure, Leila: Varjojen aika.
- Haanpää, Jukka: ”Paviljonkille” marmoritietä pitkin.
Keskustelupalstan www.porilaiset.com mukaan yllä mainituissa kuvataan saksalaisten ja porilaisten yhteiseloa ja paikallishistoriaa, enemmänkin kaunokirjallisuuden keinoin.
- Porin kaupungin historia IV. Joen rytmissä. 1940-2000.

Tarkempaa tietoa ajan sotilaallisesta toiminnasta kannattaa kysyä Kansallisarkistosta, jonne entisen Sota-arkiston asiakirjat on sijoitettu.
http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/

Saksan Bundesarchivin Deutsches Reich: Nationalsozialismus (1933-1945) - kokoelma, johon kokoelmaan meillä ei ole ollut mahdollisuutta tutustua, saattaa olla kyseistä aineistoa.

Sivulta http://www.saksalaistensotilaidenlapset.com/ löytyy yhdistyksen Saksalaisten sotilaiden lapset (SSL) ry tiedot. Yhdistys tukee saksalaisten sotilaiden lasten pyrkimystä löytää juurensa.

http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Ulkomaalaisten_sotilai… - arkistolaitoksen sähköinen julkaisu, jossa käsitellään sota-ajan Suomessa syntyneiden ulkomaalaisten sotilaiden lapset -hanketta tuloksineen.

Porin kaupunginkirjaston http://www.pori.fi/kirjasto/ - paikallishistoriakokoelmaa kannattaa kysyä.