Saisinko kaiken mahd. tiedon kreetan minolaisesta kulltturista. kiitos !

Tämän palvelun puitteissa on mahdotonta kosketella kaikkia minolaisen kulttuurin ulottuvuuksia. Seuraavaksi kuitenkin lyhyt silmäys sen pääpiirteisiin. 

Homeros mainitsee Odysseia-eepoksessaan (19, 148-156), että Kreetalla oli Knossos-niminen kaupunki, jota kuningas Minos hallitsi (suom. Paavo Castrén, teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016):

Kreeta on maa, joka sijaitsee keskellä viiniväristä maata; se on kaunis ja viljava meren saartama saari, jossa on rajattoman paljon asukkaita ja yhdeksänkymmentä kaupunkia. […] Sen kaupungeista suurin on Knossos, jonka kuningas Minos keskusteli yhdeksän vuoden välein Zeuksen kanssa.

Kreikkalaisessa mytologiassa Minos oli Kreetan kuningas. Kyseiseen tarupiiriin kuuluvat tarinat ovat innoittaneet kirjoittajia antiikista nykypäivään. Kuuluisa on esimerkiksi tarina, jossa Minoksen vaimo Pasifaë kiihkeästi rakastui Poseidonin lahjoittamaan kauniiseen sonniin. Tästä suhteesta syntyi Minotauros, joka oli puoliksi ihminen, puoliksi härkä. Minos sulki Minotauroksen Daidaloksen rakentamaan labyrinttiin ja joka yhdeksäs vuosi sille vietiin seitsemän nuorta miestä ja seitsemän nuorta naista uhrattavaksi. Lopulta Theseus surmasi Minotauroksen.

Myös arkeologit inspiroituivat näistä kertomuksista. Brittiläinen arkeologi Arthur Evans aloitti 1900-luvun alussa kaivaukset Knossoksessa. Hän löysi ja hieman väkivalloin restauroi suuren palatsikompleksin. Kreetan tarupiirin inspiroimana Evans kutsui tätä löytämäänsä sivilisaatiota minolaiseksi.

Minolaiseksi kulttuuriksi kutsutaan Kreetan pronssikautista kulttuuria (3300-1050 eKr.). Näin laajaan ajanjaksoon sisältyy monenlaisia eri vaiheita. Yleensä minolainen kulttuuri jaetaan esipalatsivaiheeseen (3300-2000 eKr.), ensimmäiseen palatsiaikaan (2000-1750 eKr.) sekä myöhäispalatsiaikaan (1750-1050 eKr.). Nämä kolme jaksoa voidaan edelleen jakaa pienempiin aikakausiin. Minolaisen kulttuurin sammuminen oli osa laajempaa Välimeren alueella tapahtunutta yhteiskunnallista romahdusta.

Minolainen kulttuuri tunnetaan suurista kaupungeista, jotka olivat muodostuneet palatsikompleksien ympärille. Tunnetuimpia näistä olivat Knossos, Faistos ja Malia. Palatsit saattoivat olla neljä kerrosta korkeita ja ne oli koristeltu taitavin freskoin. Kreetan keskeinen sijainti keskellä Välimerta auttoi kauppasuhteiden muodostamisessa, mikä toi vaurautta ja virkeää kulttuurielämää. Puu oli silloin metsäisen saaren tärkeä vientituote viinin, oliiviöljyn ja kankaiden lisäksi.

Monet minolaisen kulttuurin piirteet eivät ole säilyneet nykyaikaan. Emme esimerkiksi tiedä minolaisesta kielestä oikein mitään. Myös uskontoon liittyvät yksityiskohdat ovat pitkälti hämärän peitossa. Uskonnolla näyttää kuitenkin olleen suuri merkitys ihmisten elämässä. Keskeisin jumaluus ilmeisesti oli usein eläinten (erityisesti käärmeiden) seurassa kuvattu äitijumaluus. Labrys-kaksoiskirves (jos sana labyrintti) oli tärkeä kulttiesine.

Lähteet:

• P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, Antiikin käsikirja, Otava 2000.
• P. Castrén, Uusi antiikin historia, Otava 2011.