"Ryynillä ja vellillä elettiin", sanoi isoäitini. Vellin tiedän mutta millaista ruokaa ryynit olivat?
Vastaus
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Kommentit
Kysyjä ei kuulosta nykynuorelta, joten oletan että hänen murrealueellaan ei ole käytetty ryyni -sanaa. Pohjois-Pohjanmaalla lapsuudessani 1960-70 -luvuilla ei käytetty sanoja hiutale tai suurimo - ne olivat ryynejä: kauraryynit, riisiryynit, mannaryynit, ohraryynit.
Myös meillä hieman pohjoisempana puhuttiin kaura-, riisi- jne. ryyneistä. Hiutale-sanan opin varmaankin koulussa, tai pakkauksen kyljestä sitten kun niitä alettiin ostaa valmiiksi pakattuina, valmistajan pakkauksissa. Suurimo-sana on jäänyt oudoksi.
Silti "ryynillä ja vellillä" eläminen on vieras ilmaus. Velli on syötäväksi valmista ruokaa, ohkaisempaa kuin samoista aineista keitetty puuro. Ryynit sitä vastoin ovat vellin tai puuron ainesosa, jota ei syöty sellaisenaan.
Mitä hyötyä on asiasanoituksesta "kieli käyttöyhteyden mukaan"? Kun sitä klikkaa, tulee esiin parinkymmenen vuoden aikana kertyneistä tuhansista vastauksista vain tämä yksi.
Kommentoi vastausta