Ruotsalainen säveltäjä Jan Johansson julkaisi vuonna 1963 ruotsalaisiin kansanlauluihin pohjautuvan jazzlevyn Jazz på svenska, mutta onko Suomessa tehty…

Kysytty

Ruotsalainen säveltäjä Jan Johansson julkaisi vuonna 1963 ruotsalaisiin kansanlauluihin pohjautuvan jazzlevyn Jazz på svenska, mutta onko Suomessa tehty musiikkia samalla kaavalla eli suomalaisesta kansanmusiikista innoitusta saanutta jazzia?

Vastaus

Vastattu

Hei,

Kyllä kansanmusiikki on innoittanut jazz-muusikoita enemmän tai vähemmän vapaasti lainaten myös Suomessa. Ihan noin vanhaa ei nyt haaviin tarttunut, mutta tässä esimerkkiyhtyeitä ja heidän levyjään, joihin voit tutustua:

Piirpauke: Tuku tuku

Ostrobothnia jazz sextet: De bergtagna

Pekka Kuusisto: Folk trip (yhdistää paljon kansanmusiikkia ja jazzia improvisoivalla tyylillä)

Timo Alakotila & Johanna Juhola: Vapaassa tilassa

Kuru: Enemmän

World Mänkeri orchestra: Inky joy

Järvelän näppärit: Trokalla koriasti

Savolainen Panu & Kuusjärvi Harri & Seppä Eero: Soiva

Heinonen Ilkka: Savu

Sväng (useita levyjä)

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
Asiasanat
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Kyllähän Paroni Paakkunainen ansaitsee tulla mainituksi! Kansanmusiikki-big band jazz -hybriditeos Nunnu on niin sanottua "vaffaa kamaa".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nunnu

Jos kaikkein vanhinta etsitään, niin vanhin mieleen tuleva suomalaista kansanmusiikkia jazziksi sovittava levytys on Anssi Pethmanin singlelevy "Konstan parempi valssi"/"Kruunu-Marjaanan polska" (1966), joka ilmeisesti oli juuri Johanssonin innoittama:

https://www.youtube.com/watch?v=uG5IWN8I7po
https://www.youtube.com/watch?v=x3O-M0OnA7I

Paakkunaisen Nunnun lisäksi toinen maininnan arvoinen kokonainen albumi jo 70-luvun alusta on Esko Linnavallin sekstetin Finnish Design (1973).

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.