Rahvasta sukuani on elänyt nykyisen Salon seudulla jo vuosisatoja. Vielä muutama vuosikymmen sitten ihmisten muistitieto ulottui kauas koskien sekä ympäristön paikannimiä että henkilö- ja sukuhistorioita. Paikannimiin liittyi siis paljon tarinoita ja käyttömerkityksiä, joihin nimet loogisesti pohjautuivat mutta ajan kanssa ne muuttuivat jopa tunnistamattomiksi. Paikkakunnilla nimiä keränneet tutkijatkin kirjasivat niitä väärin ja tuolloin nimenkeräilijöitä myös skoijattiin ihan vaan leikin vuoksi. Moni paikkatieto on kadottanut jo merkityksensä, mutta esim. luonnossa liikkuessa vanhat nimitykset olisivat yhä yhdistettävissä ympäristöön tai kylävanhojen kertomiin tapahtumiin. Kiinnostaisi tietää onko joku uudempi tutkija kiinnostunut po. nimistön historiasta ja ehkä julkaissutkin siitä jotakin? tai jopa halukas ottamaan vastaan vanhaa tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Vastaus
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko siellä kiinnostusta Salon paikannimiin tai tietoa tutkijasta, joka voisi olla kiinnostunut aiheesta.
Kotus yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/organisaatio/tyoryhmat/nimiston_asiantuntijat
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/paikannimet
Kommentoi vastausta