Purimme 1979 rakennetun autotallin. Sen takaosassa oli erillinen tila renkaiden säilytystä varten, joka oli katettu pellillä. Pellin alapuoli on painettu täyteen sivuja kirjasta Tuuti ja punaiset kengät (julkaistu suomeksi 1975). Yhden ”peltiarkin” koko on n. 120 x 160 cm. Mikä on voinut olla pellin varsinainen käyttötarkoitus?
Autotallin jo edesmennyt rakentaja oli WSOY:n syväpainaja.
Voiko pellillä olla jonkinlaista kulttuurihistoriallista arvoa? Jos on, mihin museoon tai muulle taholle sitä kannattaisi tarjota?
Vastaus
Mainitsemasi Tuuti ja punaiset kengät (WSOY, 1975) on painettu Porvoossa WSOY:n kirjapainossa. Otin yhteyttä suoraan kirjapaino Bookwell Oy:hyn, joka nykyään omistaa kyseisen kirjapainon ja painaa kirjoja edelleen. Kyseisen kirjapainon historiasta lisää täällä: http://www.bookwell.fi/Historia.
Bookwell Oy:stä vastattiin, että kyseinen pelti on offsetpainatuksessa käytettävä painopelti. Jokaiselle työlle oli oma painopeltinsä ja eri painokoneilla oli erikokoisia painopeltejä. Perinteisestä kohopainatusmenetelmästä siirryttiin offsetmenetelmään, jossa painopeltejä käytettiin 70-luvun alusta alkaen.
Painopeltejä ei voida käyttää uudelleen, joten ne poistettiin metallinkierrätykseen. Painopellissä on myös alumiinia. Koska painopeltiä tuli vuosittain tuhansia kappaleita, käytettiin niitä mitä erilaisempiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi kattorakennelmiin. Pelleillä tuskin on historiallista arvoa.
Kommentoi vastausta