Postikorttikeräilystä kiinnostuneena olen pannut merkille erään erikoisen seikan: 1900-luvun alussa etenkin saksankielisissä maissa julkaistiin paljon postikortteja, joissa toivotettiin hyvää helluntaita - mutta joissa pörrää lentäviä, käveleviä ja lepäileviä turilaita. Erilaisia turilaskortteja on sadoittain noilla teemoilla. Mistä siis mahtaa johtua juuri turilaiden liittäminen entisajan helluntain viettämiseen?
Vastaus
Helluntai on kevään juhla, joka päättää pääsiäisajan. Juhlaa vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Kristinuskossa helluntaita juhlitaan myös kristillisen kirkon perustamisen muistoksi.
Turilaat ovat hyönteisiä, jotka kuuluvat kovakuoriaisten lahkoon. Esimerkiksi Suomen luonnossa turilaita tapaa enää harvoin. Kuitenkin vielä 1900-luvun alkupuolella niitä pidettiin pahamaineisina tuholaisina, jotka olivat vaaraksi etenkin puille ja viljelysmaille. Esimerkiksi vuonna 1939 Saksaa riivasi suoranainen turilasepidemia, sillä pelkästään yhden tien varresta kerättiin 18 miljoonaa turilasta. Alueen puut oli syöty paljaiksi lehdistä.
Kovakuoriaisiin on perinteisesti liitetty erilaisia uskomuksia. Esimerkiksi pillerinpyörittäjä oli pyhä jo muinaisessa Egyptissä. Kyseiset kovakuoriaiset ovat tunnettuja siitä, että ne pyörittävät kasveja syövien nisäkkäiden ulosteista palloja ja kuljettavat niitä mukanaan etsiessään munintapaikkaa. Pillerinpyörittäjien on katsottu symboloivan esimerkiksi aurinkoa ja uudistumista. Varhaiskristillisessä symboliikassa pillerinpyörittäjiä on pidetty puolestaan ylösnousemuksen vertauskuvana.
Kiinnostava lukunsa ovat myös turilaan saksan- ja englanninkieliset nimitykset, jotka molemmat viittaavat kevääseen ja toukokuuhun. Saksassa turilaaseen viitataan sanalla 'Maikäfer'. Englannissa yleisin nimitys on puolestaan 'cockchafer', mutta myös rinnakkaistermi 'may bug' on käytössä yleisesti.
Kaiken kaikkiaan 1900-luvun alun postikortit ovat saaneet aiheensa todennäköisesti monen edellämainitun asian yhteisvaikutuksesta. Helluntaihin sopii keväinen aihe esimerkiksi puineen ja hyönteisineen. Toisaalta ajankohtaisen turilasepidemian huomioiminen voi olla osaltaan merkki kortintekijöiden huumorintajusta.
Lähteet:
Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja. WSOY, Porvoo 1993.
(951-0-18537-X)
Helluntai evl.fi-sivustolla http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/0A20C9AEFCE37960C225708400250668?open… (haettu 7.1.2015)
Kaaro, Jani: Ötököitä Suomen luonnossa. Otava, Helsinki 2008.
(978-951-1-22220-0)
Lokki, Juhani et al.: Selkärangattomat. Weiling&Göös, Espoo 2000. (951-35-6506-8)
Symbolit & merkit. Gummerus, Helsinki 2009. (978-951-20-8084-7)
Kommentoi vastausta