Poikamme saa 29.10 nimen Aatu Onni Artturi. Haluaisin tietää näiden nimien historiasta ja tausta. Esim. onko ne johdettu (siis Aatu ja Artturi) jostain vieraskielisestä nimestä, joka mahdollisesti merkitsee jotain...
Vastaus
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja luotaa poikasi tulevaa nimeä seuraavasti:
Aatu on muunnos Aadolfista. Nimi on lyhentymä muinaissaksalaisesta nimestä Adalwolf (jalo susi). Suomen almanakassa nimi esiintyi vuonna 1706 (10.12.) ja vuonna 1726 (27.9.) muodossa Adolph ( Adophus). Vuodesta 1750 nimipäiväksi vakiintui 23.6. kruununprinssi ja myöhemmin kuningas Adolf Fredrikin kunniaksi. Suomenkielisessa almanakassa kirjoitusasu on vuodesta 1902 lähtien Aadolf. Nimen kansanomaisista muodoista almanakkaan on päässyt Aatto ja Aatu (almanakassa vuodesta 1929 23.6.).
Artturi ( Arttu, Arttur, Artur) on mahdollisesti peräisin kelttiläisestä sanasta artos, karhu, tai muinaisen roomalaisen ylimyssyvyn nimestä Artorius. Nimi on esiintynyt suomalaisissa almanakoissa eri kirjoitusasuissa
vuodesta 1871.
Germaanisissa kielissä yleinen muoto on kelttiläis-englantilainen Arthur (muistathan kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritarit!), Italiassa muoto on Arturo.
Onni lienee vanhepien tunteita pojan syntymän johdosta kuvastava nimi. Nimen voi käsittää myös onnellisen elämän toivotukseksi lapselle. Se voi myös olla lyhennelmä sanasta onnellinen, jolloin sen vastineita olisi latinan Felix (muistathan Mika Waltarin kirjan Feliks onnellinen) ja kreikan Makarios. Karjalassa Onni on ollut muunnos venäläisestä nimestä Onika tai Onka, jonka tausta on epäselvä. Se saattaa olla muunnos Anikitasta, joka on lähtöisin kreikan Aniktoksesta (voittamaton). Onni on ensi kertaa annettu nimeksi lapselle vuonna 1835. Suomen almanaksassa Onni on ollut vuodesta 1910 (28.2.).
Kommentoi vastausta