Pitääkö paikkansa, että Suomen kirjastolaitos on ainutlaatuinen maailmassa?

Pitkän uran kirjasto-alan asiantuntijatehtävissä tehnyt Kirsti Kekki toteaa kirjassaan Menestystarina nimeltä kirjasto (Avain, 2013), että "Suomen kaltaista pitkäjänteistä, katkeamatonta kirjasto- ja rahoituslainsäädäntöön ja valtion ohjaukseen pohjautuvaa kokonaisjärjestelmää en tiedä muualla maailmassa olevan.". Ja jos Suomen kirjastolaitoksen ainutlaatuisuutta emme täysin pystykään mittaamaan, niin ainakin se on maailman paras, sillä vuonna 2019 Espoon kaupunginkirjasto valittiin maailman parhaaksi kirjastoksi. Lontoon kirjamessujen palkintolautakunta perusteli Espoon valintaa sillä, että se tarjoaa maksuttoman, innovatiivisen ja kaikille avoimen tilan ja kannustaa kaikkia ikä- ja ihmisryhmiä lukemisen pariin erilaisilla lukuhaasteilla. Espoon kaupunginkirjasto pitää palkintoa laajempana tunnustuksena siitä laadukkaasta kirjastotyöstä, jota kaikissa Suomen kirjastoissa on pitkäjänteisesti tehty.

Ainutlaatuisia piirteitä Suomen kirjastolaitoksessa ovat kirjastoverkon kattavuus harvaanasutussa maassa ja palvelujen maksuttomuus sekä kirjastolain ja valtion tuki toiminnalle. Vuonna 2017 voimaan tulleessa uudistetussa kirjastolaissa (Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016) edellytetään mm. että kunnat huolehtivat yleisten kirjastojen toiminnasta joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa ja että yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. Rahoituspohjan lisäksi nimenomaan asiantunteva kirjastohenkilöstö on ollut kirjastopalveluiden laadun ja kehittämisen taustana. Suomessa kirjastoalan opetusta on saatavilla yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja toisella asteella ja tällainen koulutus on poikennut muista Pohjoismaista ja muusta Euroopasta, joissa koulutus on pohjannut itsenäisiin kirjastokouluihin. Valtion kirjastobudjetin lisäksi vuosittain jaetaan määrärahoja erilaisiin kehittämishankkeisiin ja ja erityistehtäviin, joiden avulla on voitu mm. kehittää digitaalisia palveluja ja uusia innovatiivisia tila- ja kirjastoratkaisuja. Näin kirjasto voidaan saavuttaa nykypäivänä vaikka aamuvarhaisesta iltamyöhään omatoimikirjastojen yleistyessä ja kirjojen ja lehtien lisäksi kirjasto pystyy tarjoamaan runsaasti muutakin palvelua, kuten digitaitojen opetusta ja mediakasvatusta. Suomen kirjastot ovat herättäneet kansainvälisen median huomion monipuolisilla palveluillaan ja tiloillaan, josta esimerkkinä Helsingin Oodi -kirjasto. 

Suomalaisilla kirjastoilla on edelleen enemmän lainaajia ja käyttäjiä kuin missään muualla maailmassa. Teoksessa Sata innovaatiota Suomesta (Into, 2017) entinen kansanedustaja ja kulttuuriministeri Kaarina Dromberg toteaa, että suomalaisilla on hallussaan kirjaston käytön maailmanennätys, sillä suomalainen asioi kirjastossa keskimäärin jopa 11 kertaa vuodessa ja kirjastokortteja on yli 3 miljoonaa. Myös pohjoismaiden kesken Suomi on kirjaston käytön kärkimaa, sillä esimerkiksi Norjaan verrattuna pääkaupunkialueella kirjastonkäyttäjiä on lähes kaksinkertaisesti. Lisäksi kirjojen myyntitilastot ja sanomalehtien lukijamäärät kertovat osaltaan, että suomalaiset ovat ylipäätään lukijakansaa ja luulen, että kattavalla, koulujen opetusta tukevalla kirjastotoiminnalla on ollut osasyynsä tähän.

Melko ainutlaatuista on kai sekin, että kirjasto on suomalaisten eniten käyttämä kulttuuripalvelu vaikka kuntien budjeteissa kirjaston rahoitusosuus on alle yksi prosenttia. Tällainen kustannustehokkuus on mahdollista osittain sen vuoksi, että kirjastoala on vahvasti verkostoitunut ja hyvä käytänteitä jaetaan nopeasti kirjasto-organisaatioissa. Tästä pitää huolen kansallinen kirjastostrategia, johon kaikkien kirjastojen on helppo pohjata toimintaansa ja sen laatua. Pieni budjetti ei ole toistaiseksi vähentänyt laatuakaan, sillä vuodesta toiseen kirjaston asiakaspalvelun laatu taistelee kärkisijoista Alkon kanssa (Kansallinen Asiakaspalvelupalautetutkimus/Taloustutkimus). 
 

Kirsti Kekki: Menestystarina nimeltä kirjasto. 2013

Espoon kaupunginkirjasto maailman paras 4.4.2019
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Espoon_kaup…

The borrowers: why Finland's cities are havens for library lovers. Tash Reith-Banks. 15.5.2018
https://www.theguardian.com/cities/2018/may/15/why-finlands-cities-are-…

Sata innovaatiota Suomesta: Kuinka Suomesta tuli Suomi - poliittisia, sosiaalisia ja arkipäivän keksintöjä. 2017

Finland has the most library visitors in the Nordic region 08.02.2018
https://www.nordiskkulturkontakt.org/en/finland-library-visitors-nordic…

Kansallisen Asiakaspalvelupalautetutkimuksen kärki selvillä! 4.12.2017
https://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutisia/kansallisen-asiakas…

Kirjastojen taloudelliset vaikutukset. 2017. Vesa Kokkonen. (pdf)
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja…