Osaatko kertoa Jussa nimen historiasta?

Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi ”Jussa” on yksi nimen ”Johannes” kutsumamuodoista; muita muotoja ovat ”Jusa”, ”Juska” ja ”Jusse”, ja myös ”Jussi” on muunnelma ”Johanneksesta”. Aivan varmuudella on toki mahdotonta tietää, onko nimen antamista motivoinut tarkalleen ottaen ”Johannes” vai ”Jussi”. Toisaalta saamelaisten parissa nimeä ”Jussa” on käytetty muunnelmana etunimestä ”Joosef”. ”Jussa” on Suomessa melko harvinainen nimi, sillä sen on saanut väestörekisterikeskuksen osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan alle 100 suomalaista lasta, ensimmäiset 1900-luvun alkupuolella. Suurin suosio näyttää olleen 1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) paljastaa, että etunimi ”Johannes” pohjautuu heprealaiseen nimeen ”Jochanan”, jonka merkitys on ’Jumala on armollinen’. Nimestä on valtava määrä muunnelmia, mm. ”John”, ”Hans”, ”Juan”, ”Ivan”, ”Jean” ja ”Johan”. Johanneksia esiintyy ”Raamatussa” iso liuta, ja tunnetuimpia lienevät olleet apostoli Johannes ja Johannes Kastaja. ”Johannes” ja sen muunnelmat ovat esiintyneet Suomessa keskiajalta kristinuskon tulosta alkaen.

”Joosef” on myös hepreankielinen taustaltaan, sillä se perustuu heprealaiseen nimeen, jonka merkitys on ’Jumala lisää’ (so. suo lisää poikalapsia). ”Johanneksen” tavoin myös ”Joosef” eri muotoineen on ollut Suomessa käytössä varhaisilta ajoilta asti ja esiintyy jo 1500-luvulla Mikael Agricolallakin. ”Raamatusta” löytyy useita Joosefeja, joista tunnetuin lienee Jeesuksen isä.

”Niila” on muunnelma nimestä ”Nikolaus”, ja sen rinnakkainen muunnelma on tosiaan ”Niilo”. ”Nikolaus” perustuu kreikan nimeen ”Nikolaos”, jonka osien merkitys on ’voitto’ ja ’kansa’ tai yhdessä tulkittuna ’kansan voitto’ tai ’voittoisa kansan joukossa’.