Opetettiinko kansakoulussa vapaaehtoisina vieraita kieliä?
Vastaus
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja raittiusoppi, maa- ja kotitalous, piirustus, käsityö, voimistelu ja urheilu sekä laulu. Näiden lisäksi laki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Kielten opetus on siis ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena jo ennen tuota vuotta 1964. Tilastoja kielten opiskelusta en kuitenkaan löytänyt, mutta koska ne todennäköisesti tuolta ajalta ovat saatavilla vain painettuina, niitä voi kysyä Tilastokeskuksen tietopalvelusta. Tilastoja koulutuksesta yleensä on Tilastokeskuksen katsauksessa maan 90-vuotisjuhlan kunniaksi.
Koulurakennus.fi kertoo koulun, myös kansakoulun historiasta. Sieltä löytyy osa 1960-luvun koulu Lakeja ja tilastoja,
Muistipuisto on kerännyt koulutietoa osaan Koulumuistoja,
Ylen artikkeli Muistatko, millaista oli olla ekaluokkalainen? kertoo koulun vuosikymmenistä 60-luvulta 2010-luvulle.
Painettujen Kansakoulun opetussuunnitelmakomitean mietintöjen sijaintitiedot löytyvät Finna.fistä.
Pro gradu -tutkimus Viinikka Jukka-Pekka, Opetussuunnitelmien kasvatuspäämäärät ja niiden taustatekijät; tarkastelussa vuosien 1925, 1946, 1952 ja 1970 opetussuunnitelmat,
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaus saman kaltaiseen kysymykseen Kuinka suuri osa n. v. 1946-48 syntyneistä kainuulaisista luki koulussa ainakin parina lukuvuotena saksaa tai englantia?
Kommentit
Ehdin aloittaa englannin opiskelun 60-luvun puolella, kansakoulun kolmannella. Meille ei annettu vaihtoehtoja joista valita. Ruotsin opiskelu alkoi oppikoulun toisella luokalla. Lukion loppuuun mennessä ehdin siis opiskella enkkua 10 vuotta ja ruottia 7 vuotta. Muut kielet tulivat valittavaksi vasta lukiossa.
Olin kansakoulun neljännellä lukuvuonna 1961-1962. Mitään kieliopintoja ei ollut tarjolla sinä tai seuraavanakaan vuonna. Syksyllä 1962 sain aloittaa oppikoulun; ensimmäisellä luokalla tuli ruotsi ja toisella englanti (tai saksa). Ollessani kolmannella tai neljännellä huomasin yllättäen, että Yleisradio lähetti opetusohjelmina englannintunteja kansakoululaisille.
Muurintakaisessa HS:n tekstissä uutisoidaan siitä, että opetussuunnitelmakomitea oli julkaissut ensimmäisen osamietintönsä 11. kesäkuuta 1964 ja jättänyt sen opetusministeriölle. Uutisessa ei sanota, että pakollinen kieltenopetus olisi alkanut kaikille kansakoulun kolmasluokkalaisille heti samana vuonna. Tämän tiedon lähde lienee jossakin muualla?
HS-Aikakoneen artikkelissa (12.6.1964 s. 6) kerrotaan mm., että opetuksen aloittaminen kolmannella luokalla on komitean mietinnössä ehdotus tavoitteeksi. Kieltenopettajien puutteen vuoksi opetus joudutaan aloittamaan joissakin paikoissa viidennellä luokalla, joissakin vasta kansalaiskoulussa (seitsemäs kouluvuosi?). Opetusta varten olisi lisäksi saatava omat oppikirjat, opettajan oppaat, työkirjat jne.
"Vielä (12.6.1964) ei ole tiedossa, pyydetäänkö mietinnön johdosta asiantuntijalausuntoja vai annetaanko sille painolupa suoraan."
Vapaaehtoista kieltenopetusta oli saman artikkelin mukaan lukuvuonna 1963 - 1964 ollut tarjolla yli 76 000 kansakoululaiselle.
Kommentoi vastausta