Onkohan tämä Eeva Kilven runo? Mistähän runokirjasta se löytyy? ”Syystulvassa pihapuu kumartuu hiljaa. On kuuntelemisen päivä. Yksi elämämme ihmisistä lähtee pois. Menee hiljaa avarasta ovesta kutsuttuna, siunattuna.”
Vastaus
En valitettavasti löytänyt tätä runoa. Selailin Eeva Kilven
Animalia : runoja
Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta
Runoja 1972-1976
Lisäksi selasin teokset Muista runolla, Runon maa : suomalaisten toiverunot, Tämän runon haluaisin kuulla -kirjat, mutta ei tärpännyt.
Tunnistaisikohan joku lukijoistamme tekstin?
Kommentoi vastausta