Onko tutkimusta kuinka moni mies suomessa vältti sota-ajan palvelukseenastumismääräyksen ja millä perusteilla tämä tapahtui?

Jukka Kulomaa on käsitellyt aihetta väitöskirjassaan Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana (1995). Tutkimuksen mukaan sotatuomioistuimissa käsiteltyjä palvelukseen saapumatta jäämisiä oli vuosina 1941-1944 yhteensä 2325, jotka yli puolet vuoden 1941 liikekannallepanon yhteydessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu tuomittujen kuulusteluissa kertomia perusteluja, ja 40% perusteli poisjääntiään sodan pelolla tai heikoilla hermoilla. Muita perusteluja olivat esimerkiksi tietämättömyys, heikko terveys, koti- tai muut siviiliasiat ja uskonnollinen tai poliittinen vakaumus.

Erillinen kokonaisuus ovat palveluksesta eri syistä vapautetut. Osviittaa erilaisita vapautusperusteista antavat esimerkiksi Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen (1942) sekä Lääkärintarkastusohjesääntö (1943). Aihetta käsitellään myös seuraavissa artikkeleissa:

• Nummela, Ilkka (2003). Ruununraakit - totta vai näytelmää. Julkaisussa: Toivon historia : Toivo Nygårdille omistettu juhlakirja / toimituskunta Kalevi Ahonen et al., s. 93-104. 
• Nurminen, T. (2008). Muuttuva armeija. Julkaisussa: Teloitettu totuus : kesä 1944 / toimittaneet Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen, 47-75.

1920-30 -luvuilla huomattava osa ikäluokasta saatettiin hylätä terveydellisistä syistä. Esimerkiksi 1926-30 kutsuntoihin osallistuneista 36,3% joko hylättiin tai määrättiin osallistumaan seuraaviin kutsuntoihin. Terveydellisten syiden lisäksi valtion säästötoimenpiteet vaikuttivat hylkäämisiin. Sodan sytyttyä taloudellisilla perusteluilla ei ollut vastaavaa merkitystä, ja heikkokuntoisemmatkin kutsuttiin palvelukseen. Varsinaista tilastollista tutkimusta en palvelukseen kutsumatta jääneistä tai palveluksesta vapautetuista sotavuosilta löytänyt. Yksittäisen henkilön kohdalla asia on selvitettävissä kutsuntaluetteloista tai kantakorteista.

Lääkärintarkastusohjesäännössä esitettyjen terveydellisten syiden lisäksi henkilöstöä jouduttiin jättämään palvelukseen kutsumatta myös sellaisen ammatin tai toimen takia, jonka jatkuva hoitaminen oli yhteisedun kannalta välttämätöntä.