Onko totta että suomalaiset sodan aikana ottivat vihollisen pään irti ja keittivät sen että saivat lihat irti ja sen jälkeen esittelivät kalloa ? Näin sanoi…

Puolustusvoimien kuvakeskuksen ylläpitämästä SA-kuva-arkistosta löytyy kaksi kuvaa huhtikuulta 1942, joissa kuvatekstin perusteella lääkäri tyhjentää keitettyä venäläisen pääkalloa. Myös yksityisalbumeista löytyy kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Samankaltainen pääkallon käsittelyä esittävä kuva esiintyy esimerkiksi Maria Syväniemen pro gradu -tutkielmassa.

Sota-aikaisia ruumiskuvia on tutkinut myös tohtori Olli Kleemola. Suomalaisten epävirallisten sotakuvien joukosta löytyy suhteellisen runsaasti kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Ruumiskuvat voidaan jakaa kahteen ryhmään: ruumisröykkiöiden kuviin ja ruumiin häpäisykuviin. Jälkimmäinen ryhmä on selvänä vähemmistönä. Häpäisykuvan taustalla voi olla tirkistelynhalu, se voi olla tapa alistaa vihollinen esineellistämällä tämän ruumis ja keino ottaa kuolema omaksi.

Suurin osa suomalaissotilaista ei tällaista vihollisen ruumiin häpäisemistä hyväksynyt. Ville Kivimäki kertoo teoksessaan Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 vihollisen ruumiinosia keränneitä sotilaita pidetyn outoina ja halveksittavina ”sotahulluina”.

Lähteitä ja lisätietoja:

• Kivimäki, V. (2013). Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945. Helsinki: WSOY.
• Kleemola, O. (2012). Kaksi kameraa – kaksi totuutta? Omat, liittolaiset ja viholliset rintama- ja TK-miesten kuvaamina (pro gradu-tutkielma, Turun yliopisto).
• Kleemola, O., Kinnunen, A. & Kivioja, V. (2014). Tuntemattomien sotilaiden albumi. Helsinki: Readme.fi.
• Kleemola, O. (2016). Valokuva sodassa: Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941-1945. Turku: Oy Sigillum Ab.
• Syväniemi, M. (2019). Sotilaiden sielunmaisema: Jaettu kokemus jatkosodasta epävirallisissa valokuvissa (pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto).