Onko tehty mitään tutkimusta kansamme eri "heimojen" ominaispiirteistä, luonteesta tms. ( hitaat hämäläiset, vilkkaat karjalaiset,huumorin varjolla…

Samaa kysymystä on sivuttu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-helsingissa-ja-etela-suomessa?language_content_entity=fi

Ko. vastauksessa kirjoitin: 

Suomen eri heimot ovat kyllä olleet (itämeren-)suomalaisia, mutta niillä on ollut omat, tunnistettavat erityispiirteensä, joiden perusteella ne on voitu määrittää erillisiksi etnisiksi ryhmiksensä. Näin maallikkokansatieteilijän silmin katsoen nämä muinaiset etniset jakolinjat selittänevät ainakin osittain nykyisinkin yhä havaittavissa olevat eroavaisuudet eri alueiden asukkaiden välillä - vaikka toki muuttoliike ja muutenkin yhtenäistynyt kulttuuri ovatkin hämärtäneet niin kielellisiä kuin kulttuurillisiakin eroja Suomen eri heimojen kesken, kuten Wikipedia-artikkelikin toteaa.

---

[Heimojen väliset kulttuurierot] ovat monen tekijän monimutkainen summa, jonka useat palaset ovat vieläpä haipuneet historian hämäriin. Paljon kuitenkin on saatu selvitettyä eri tieteenalojen tutkimustuloksia yhdistelemällä.

Eri alueden nykyisiä kulttuurieroja voi selittää siis pitkälti historialla, mutta on tietenkin hyvä muistaa, että kulttuuri (ihmisten käyttäytyminen) on jatkuvassa muutoksessa, ja esimerkiksi Helsingin tai Etelä-Savon kulttuurit ovat eittämättä asukkaidensa monimutkainen summa, jossa yksilöiden ja koko yhteisön tausta, kokemukset, arvomaailma, historia ym. sekoittuvat nykyiseksi käyttäytymisnormistoksi.

Tässä muutamia lähteitä:

• Aalto, S., Kolbe, L., Lehtonen, T. M. S. & Joutsivuo, T. (2002). Suomen kulttuurihistoria: 1, Taivas ja maa. Tammi.  (s. 44-51; "Suomen asuttaminen")
• Talve, I. (1990). Suomen kansankulttuuri (3. tark. ja täyd. p.). Suomalaisen kirjallisuuden seura. (etenkin Johdanto-luku)
• Wiik, K. (2004). Suomalaisten juuret. Atena.
• Wiik, K. (2007). Mistä suomalaiset ovat tulleet? Pilot-kustannus.
• Vilkuna, K. H. J.: Suomen kansan heimot. Teoksessa: Pirjo Markkola, Hanna Snellman, Ann-Catrin Östman (toim.) (2014). Kotiseutu ja kansakunta. Miten suomalaista historiaa on rakennettu, s. 25–53.  Historiallinen Arkisto 142. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
• Haggrén, G., Halinen, P., Lavento, M., Raninen, S. & Wessman, A. (2015): Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus.

Jos hieman humoristisempi näkökulma heimoihin kiinnostaa, niin niiden eroihin voi tutustua esimerkiksi:

• Malmberg, I. & Vanhatalo, T. (1985). Heimoerot esiin ja härnäämään! Weilin + Göös.