Onko Tanska ollut sodassa Suomea vastaan? Porvoon tuomiokirkon vihkijä luetteli, mitkä vainolaiset ovat aikojen kuluessa tuhonneet kirkon, tarkentamatta…

Tanska ja Ruotsi, johon Suomi kuului vuoteen 1809, olivat 1800-luvun alkuun saakka usein sotatilassa keskenään. Itse asiassa voisi puhua suorastaan perivihollisista. Taistelua käytiin Pohjolan yliherruudesta. Sotatoimialueita olivat Etelä-Ruotsi, jossa Tanska menetti viimeiset alueensa vasta v. 1658, Ruotsin läntinen raja - Norja kuului Tanskalle keskiajalta vuoteen 1814 - ja myös Jyllannin niemimaa ja Tanskan saaret, esim. v. 1643 ruotsalaisten Saksassa 30-vuotisessa sodassa oleva armeija hyökkäsi Tanskaan etelästä käsin. Nämä sodat eivät välittömästi koskettaneet Suomea, vaikka suomalaisia tietysti palveli Ruotsin joukoissa niin upseereina kuin rivimiehinäkin.
Pohjoismaisen valtataistelun sotatoimialueeksi Suomi joutui lähinnä 1500-luvun alussa pohjoismaisen unionin hajoamistaistelujen aikana. Tuossa vaiheessa Tanskan kuninkaat katsoivat olevansa myös Norjan ja Ruotsin laillisia hallitsijoita, Ruotsi oli kuitenkin pyristelemässä irti tästä alaisuudesta, ja Suomen hallussa pito nähtiin tärkeänä valttikorttina kamppailussa.
Näihin tanskalaissotien vaiheisiin liittyy myös ns. Ejbyn kalkin (ehtoollismaljan) kohtalo. Hävittäessään Turkua v. 1509 tanskalaiset ryöstivät sen tuomiokirkosta. Eri vaiheiden jälkeen kalkki päätyi tanskalaiseen Ejbyyn seurakuntaan, joka palautti sen Turkuun v. 1925.
http://www.turunsrk.fi/portal/turun_tuomiokirkko/suomi/historiaa_lyhyes….

Suomessa käytyjen tanskalaissotien taustasta ja vaiheista kerrotaan kaikissa Suomen historian yleisesityksissä, perusteellisimmin kuitenkin erityistutkimuksissa

Suvanto, Seppo
Suomen poliittinen asema Sten Sture vanhemman valtakautena 1483-1497. - Tekijä, 1952.

Pohjolan-Pirhonen, Helge
Suomen poliittinen asema pohjoismaisen unionin loppuvaiheissa 1512-1523. - Suomen historiallinen seura, 1953.