Onko Suomessa luonnonvaraisia liuskalehtisiä koivuja, pirkkalankoivuja, loimaankoivuja tai taalainkoivuja? Onko liuskalehtisiä koivuja kaupunkien puistoissa…

Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu kotimainen liuskalehtinen koivu. Se löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän Penttilän kylästä. Koivu on rauduskoivun muunnos.
Tämä puuharvinaisuus oli tuhoutua kokonaan, kun tämä ensimmäinen löydetty puu hakattiin halkopinoon. Kannon ympäristöä tarkkailtiin ja vuonna 1904 löydettiin kaadetun koivun läheltä neljä liuskalehtistä koivuntainta. Yksi näistä siirrettiin Pitkäniemeen, sillä sairaalan ylilääkäri oli innokas luonnontutkija. Tätä yksilöä pidetään puistoissa ja pihoissa nykyisin kasvavien Pirkkalankoilujen kantayksilönä.Lehtien liuskat ovat ehytlaitaisia eivätkä kovin teräväkärkisiä. Muoto esiintyy harvinaisena Etelä-Hämeessä.

Loimaankoivu on Suomessa saanut nimensä Loimaalla kasvavasta yksilöstä. Sen lehdet ovat pienempiä kuin tavallisen rauduskoivun lehdet. Lehtien sahahampaisista liuskoista pisimpien kärjet ovat usein hieman kiertyneet (crispa). Luontaisena loimaankoivua tavataan harvinaisena Etelä-Suomessa.

Taalainkoivu löydettiin Ruotsissa jo yli kaksisataa vuotta sitten. Sen lehdet muistuttavat loimaankoivun lehtiä, mutta liuskat ovat kapeampia ja pitempiä. Taalainkoivun syvän liuskaiset lehdet ovat tehneet siitä halutun koristepuun. Yleensä taalainkoivuna ('Dalecarlica') myynnissä olevat taimet ovat kuitenkin loimaankoivua ('Crispa'). http://www.metla.fi, Nikkanen, T., & Velling, P. (2011). Metsäpuiden erikoismuodot: Koristepuita viherrakentamiseen. Helsinki: Metsäkustannus.

Mustilan koivuluettelosta ei näyttäisi noista löytyvän yhtäkään.
Monet taimitarhat myyvät noita koivun erikoismuotoja, joten niissä ne taitaisivat olla helpoiten nähtävissä. Pirkkalankoivua on myös istutettu pirkkalaan Kurikantien varteen.