Onko sotaan joutuneita sotilaita tutkittu?

Sotaa, sotilaita ja ihmisten käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa on tutkittu paljonkin. Esimerkiksi Jukka Leskisen toimittama Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena kuvailee  auktoriteetin voimaa näin:"1.4 Ihmisen alttius väkivaltaisuuteen kiihottamiselle – ideologia ja auktoriteetin voima

Milgramin eksperimentillä tarkoitetaan Stanley Milgramin vuonna 1963 tekemää sosiaalipsykologista koetta, jossa tutkittiin koehenkilöiden halukkuutta taipua auktoriteettihenkilön tahtoon. Tutkimuksessa osalle opiskelijakoehenkilöistä annettiin opettajan ja osalle oppilaan rooli. Opettajan roolissa olevalle annettiin vaativuusasteen mukaan tiukkenevia käskyjä antaa oppilaan roolissa olevalle sähköiskuja vääristä vastauksista opettajan kysymyksiin. Todellisuudessa mitään sähköiskuja ei tuotettu, vaikka opettajakoehenkilö näin uskoi. Tilanteessa, jossa opettaja ei nähnyt oppilasta, suuri osa opettajista jatkoi yhä voimakkaampien sähköiskujen antamista auktoriteetin käskyjen mukaan, siitä huolimatta, että kuuli kuulokkeista (etukäteen äänitettyjä, näyttelijän esittämiä) tuskanhuutoja ja voimakkaita pyyntöjä keskeyttää koe.

Stanford prison experimentillä (Stanfordin vankilakoe, SPE) tarkoitetaan Stanfordin yliopiston professorin Philip Zimbardon vuonna 1971 tekemää koetta, jossa palkatulle koehenkilöryhmälle annettiin tehtäväksi muodostaa vankilayhteisö. Osa koehenkilöistä oli vartijan, osa vangin roolissa. Kokeen piti alkuperäisen suunnitelman mukaan kestää 14 vuorokautta, mutta se jouduttiin keskeyttämään jo kuuden vuorokauden kuluttua, koska sekä vartijoiden että vankien roolit alkoivat kehittyä liian todellisiksi. "Vartijoiden" käyttäytymisessä ilmeni julmia, jopa sadistisia piirteitä. "Vankien" todettiin kärsivän erittäin voimakkaasta stressistä. Osa vangeista yritti keskeyttää kokeen jo vuorokauden kuluttua, mutta siihen ei annettu lupaa. Kokeen jälkeen osalla vangin rooleissa olleista todettiin vaikeita mielenterveyshäiriöitä. Zimbardoa on kokeen järjestäjänä ja aktiivisena osallistujana syytetty aiheellisesti epäeettisestä toiminnasta, jollainen ei tutkimustoiminnassa ole missään tapauksessa hyväksyttävää.

Erityisesti Stanford-eksperimentissä esiin tulleiden ilmiöiden on katsottu selittävän esimerkiksi Abu Graibin vankilassa Irakin sodassa esiin tulleita väkivaltatapauksia, joissa "tavalliset ihmiset", ollessaan vartijan auktoriteettiroolissa, muuttuivat julmiksi kiduttajiksi.

Stanford-eksperimentin tyyppinen koe uusittiin vuonna 2003 BBC:n ns. tositelevisio-ohjelmana. Tutkijat Alex Haslam ja Steve Reicher toteuttivat kokeilun aikaisempaa kontrolloidummin ja eettiset näkökohdat paremmin huomioon ottaen kuin alkuperäisessä kokeessa. Kokeilun tuloksetkin olivat olennaisesti erilaiset kuin Stanford prison -experimentissä. Ne eivät tukeneet Zimbardon johtopäätöksiä ihmisen luontaisesta, sisään rakennetusta mukautuvaisuudesta ja tottelevaisuudesta, joka voi johtaa jopa sadistiseen toimintaan.

Puolustusvoimien järjestämässä sotilaskoulutuksessa ollaan hyvin tietoisia edellä kuvatuista kokeista ja yleisemminkin auktoriteettiasemassa olevan sotilaan vastuun rajoista ja vallan merkityksestä. Sotilaiden eettinen kasvatus on esimerkiksi kadettikoulutuksessa erittäin merkittävässä asemassa. Vahva eettinen tietoisuus ja siihen liittyvä vastuun sisäistäminen on Puolustusvoimien näkemyksen mukaan sotilaana olemisen ammatillinen perusta, jota ilman sotilastehtävissä ei voi toimia. Yksi auktoriteettiaseman väärinkäytön ilmenemismuoto on simputus, jota esiintyy edelleen jossain määrin suomalaisissakin varuskunnissa. Puolustusvoimat on omaksunut ns. nollatoleranssin suhteessa simputukseen. Sen kitkeminen ja ehkäiseminen koulutuksen keinoin on osa varusmiesjohtajien koulutusta. Puolustusvoimissa toteutetaan myös ns. syväjohtamista – johtajuuteen kasvamisen kehitysohjelmaa. Se korostaa esimiehen ja alaisen välistä luottamuksellista, henkilökohtaiseen tuntemiseen perustuvaa suhdetta, 18 jossa molemmat tuntevat vastuunsa tehtävästä sekä työ- ja varusmiestovereista." 

Tämä on tiedostettu sotilaskoulutuksessa. "Sotilaan eettisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä toimia oikeudenmukaisesti. Siihen liittyy keskeisellä tavalla kyky perustella omaa toimintaansa itselleen ja muille, tietoisuus omista ja Puolustusvoimien arvoista, käsitys oikeasta ja väärästä sekä kyky tehdä ero näiden välillä. Eettinen toimintakyky koostuu yksilön oikeustajusta, vastuun tunteesta ja vastuunottamisesta sekä näkemyksestä hyvästä ja pahasta. Eettisen toimintakyvyn pohja on Puolustusvoimien lakisääteisissä tehtävissä, kansainvälisissä oikeussäännöissä ja Puolustusvoimien arvoissa. Eettinen toimintakyky auttaa henkilöä erottamaan oikean ja väärän sekä auttaa tekemään eettisestikestäviä ratkaisuja. Eettisesti toimintakykyinen sotilas hyväksyy yleisen asevelvollisuuden järjestelmänä ja sitoutuu siihen, on maanpuolustustahtoinen ja hyväksyy eri uskonnot ja uskonnottomuuden sekä eri kulttuurit ja pystyy toimimaan eri taustoista tulevien ihmisten kanssa kunnioittavasti näkemyseroista huolimatta. Lisäksi henkilö ymmärtää sodan oikeussääntöjen perusteet." Sotilaan käsikirja 2020

Lisää tietoa tutkimuksista löytyy esim. Google Shcolar