Onko saamelaisilla heimoja?

Heimo on kansatieteessä tarkoittanut sukujen tai klaanien ryhmää, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. Käsitettä kuitenkin pidetään laajalti vanhentuneena, ja tutkimuksessa sen (samoin kuin rodun) onkin korvannut etnisen ryhmän käsite. Etnistä ryhmää luonnehtivat muun muassa yhteinen alkuperä ja kulttuuri, ryhmäidentiteetti ja muista etnisistä ryhmistä poikkeava elämäntapa. Heimo-termiä ei nykytutkimuksessa enää käytetä.

Saamelaiset on yksi kansa, joka elää neljän kansallisvaltion alueella ja puhuu yhdeksää eri saamenkieltä.

Saamelaisia on vanhemmassa kirjallisuudessa jaoteltu eri ryhmiin muun muassa kulttuurin, kielen ja perinteisten elinkeinojen mukaan, ja on puhuttu esimerkiksi metsälappalaisista, porosaamelaisista, jokilappalaisista tai itäsaamelaisista. Veli-Pekka Lehtolan mukaan tällaiset luokittelut ovat hydöyllisiä saamelaiskulttuurin perustan ymmärtämiseksi, mutta ne eivät aina käy yksi yhteen, ja osa niistä on auttamattoman vanhentuneita. Esimerkiksi luokittelu perinteisten elinkeinojen mukaan tuskin enää käy järkeen, kun suurin osa saamelaisväestöstä käy tavallisissa päivätöissä.

Saamen kansan sisällä on kuitenkin ryhmiä, joilla on selkeästi oma kielensä ja kulttuurinsa; näitä vähemmistöjä ovat esimerkiksi kolttasaamelaiset ja inarinsaamelaiset.


Lähteet:
Lehtola, Veli-Pekka 2015: Saamelaiset - historia, yhteiskunta, taide. Saatavilla verkossa
Tilastokeskus 2013: Etnisyystiedon merkitys kasvaa maahanmuuton lisääntyessä. Saatavilla verkossa

Kolttasaamelaiseen kulttuuriin voit tutustua täällä
ja inarinsaamelaiseen täällä.