Onko "rippikoulukortti" helsinkiläinen erikoisuus? Mitä tiedetään sen historiasta ja levinneisyydestä? Mitä se sisältää? Kirkko&Kaupunki-lehti 7.1.2014:…

Kysytty

Onko "rippikoulukortti" helsinkiläinen erikoisuus? Mitä tiedetään sen historiasta ja levinneisyydestä? Mitä se sisältää?

Kirkko&Kaupunki-lehti 7.1.2014: Jokainen rippikoulun käynyt muistaa - - rippikoulukortin". Ei muista, ei ainakaan meikäläinen joka kävi rippikoulunsa K&K-lehden jakelualueen ulkopuolella Kekkosen aikana.
http://www.kirkkojakaupunki.fi/artikkelit/bongaa-oma-messusi

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Rippikoulukorttia näytetään käytettävän yleisesti eri puolilla Suomea. Korttiin kootaan merkintöjä osana rippikoulua osallistumisesta jumalanpalvelukseen tai muuhun seurakunnan toimintaan. Alla olevan linkin kautta löytyy kuva Euran seurakunnan rippikoulukortista:

http://www.euranseurakunta.fi/nuoret/wp-content/uploads/2011/09/2011-ri…

Kortista voidaan käyttää myös muita nimiä. Esimerkiksi Valkealan seurakunnan sivuilla puhutaan tutustumiskortista:

http://www.valkealanseurakunta.fi/?id=892

Ainakin minun työtovereistani löytyi monia "Kekkosen aikana" rippikoulunsa käyneestä ja eri puolilla Suomea silloin eläneestä, jotka ovat tällaista korttia täyttäneet, vaikka kortilla ei välttämättä tätä nimeä silloin ollutkaan.

Kirkkohallituksen kirjastossa selviteltiin asiaa, mutta kirjallisista lähteistä niistä ei löytynyt mainintaa. Kirjastossa arveltiin, että ne olisi otettu käyttöön nykyisen rippikoulusuunnitelma 2001:n voimaantulon jälkeen. Eri seurakunnissa ne ovat olleet erilaisia, eikä kirkkohallitus ole antanut asiassa ohjeistusta.

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
Asiasanat
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Maakunnissa on järjestetty jo vuosikymmeniä kirkon siipien suojissa herätysliikkeiden ja muiden järjestöjen rippikoululeirejä, jotka päättyvät virallisesti hyväksyttyyn konfirmaatioon. Osallistujat tulivat laajalta alueelta usean paikallisseurakunnan alueelta. Kirkossakäyntien edellyttäminen ja niiden kirjaaminen ennen leiriä on suhteellisen uutta, vaikkakin nykyään se on sääntönä järjestöissäkin. Pieni kiertokysely ei tuottanut tulokseksi täsmällistä vuosilukua, mutta arviot "seurakuntajakson" mukaantulosta osuivat 1990-luvun viimeisille vuosikymmenille. Rippikoulukortittomia konfirmoituja ev.lut. seurakuntien täysivaltaisia jäseniä on siten vielä työelämässäkin.

Korjaus edelliseen: osuivat 1900-luvun viimeisille vuosikymmenille, ehkä juuri 1990-luvulle tai hieman sitä varhaisemmaksi

Suoritin rippikouluni Vivamon leirillä 80-luvun puolivälissä ja käytössä oli kuvatun kaltainen kortti. Piti osallistua jumalanpalveluksiin ja nuorisotoimintaan omassa seurakunnassa.

SRK:laisille rippikoululeireille, joita alettiin järjestää 1950-luvulla, tutustumisjakso ja -kortti tulivat aikaisintaan 1970-luvulla, ehkä juuri 1980-luvulla.

Myös Herättäjäyhdistyksen piirissä on järjestetty pitkään rippikoululeirejä, joihin tullaan monen eri paikallisseurakunnan alueilta. Leiriaikaa edeltävä seurakuntajakso pakollisine kirkossakäynteineen yms. tuli ohjelmaan aikaisintaan 1960-luvulla, kenties vasta 1970-luvulla.

Mummon jälkeenjääneistä papereista löytyi "Kekkosen ajan" (1960-luvun jälkipuolen) rippikoululaisen saama r-leirin kutsukirje liitteineen. Kirjeessä lueteltiin mukaan otettavat kirjat ja tarvikkeet ja annettiin ennakkotehtävät: opettele erikseen luetellut kohdat Katekismuksesta ulkoa ja rukoile r-koululle siunausta. Konfirmaatioasustakin oli ohjeet, alboja ei siihen aikaan ollut tällaiseen tarkoitukseen. Jos osallistumisen joutuisi perumaan, osoite oli ev.lut. paikallisseurakunnan kirkkoherra. Tulijoille ei annettu minkäänlaista osallistumiskehotusta mihinkään tilaisuuksiin, siten ei "rippikoulukorttia" tai vastaavaa. Kinkerit mainittiin, mutta vain mahdollisuutena tenttiä katekismusläksy etukäteen. Mummolla oli tallessa rippikoulutodistuskin, paikallisseurakunnan papin (yksi r-koulun opettajista) allekirjoittama.

On hivenen hämmästyttävää, että kukaan vastausaikaan työelämässä ollut kirjaston työntekijä ei ollut kuullutkaan edellisten vuosikymmenen "kortittomista" rippikoululaisista. Eikä seurakuntalehden toimittaja, jonka huomautuksesta ihmettely alkoi.

Tänään 26.11.2023 striimatussa Oulun hiippakunnan eteläosaan kuuluvan ev.lut. seurakunnan piispantarkastuksen lopputilaisuudessa piispa, monien kehumisten ohessa, mainitsi kahdessa yhteydessä "kehityskohteen". Paikallisseurakunnan tulisi kutsua omiin tilaisuuksiinsa ja omaan toimintaansa niitä nuoria jäseniä, jotka käyvät rippikoulunsa järjestöjen (herätysliikkeiden) piirissä. Tarkastetussa seurakunnassa heitä on erityisen suuri osa ikäluokasta, ja heidän oli todettu jäävän paikallisseurakunnan tilaisuuksien ulkopuolelle. Ei kehotettu välttämään järjestörippikouluja, mutta niihin osallistuville tulisi järjestää kontakteja myös paikkakunnan yhteiseen kirkolliseen toimintaan sekä järjestöleirin edellä että sen jälkeen. Kuulija sai käsityksen, että siihen ei ole tarpeen osallistua edes "rippikoulukortin" vuoksi.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.