”Sotalippumme uljas laskettu on / jo tornista Viipurin linnan..." - Kenen ja minkä niminen runo ja missä julkaistu?

Hei!

Onko oodissa niin etevää suomalaisen sotarunouden tuntijaa, joka osaisi seisovilta jaloilta eli noin vain tunnistaa,
kenen ja minkä niminen ja missä runo(kokoelma)ssa tai kirjassa on seuraavanlainen runo tai sen osa:

”Sotalippumme uljas laskettu on
jo tornista Viipurin linnan.
On surumme suuri ja lohduton
me maksoimme kallihin hinnan.
Yli kauniin Karjalan kunnaitten
nyt Aasian laumat tallaa.
Ne ottavat Hangon, Petsamon
ja saaliina jakavat Sallan.

Oi Eurooppa missä sun miehes on
me seisomme rajalla suuren.
Mut kansamme synkän kohtalon
pää pystyssä hammasta purren.
Tahi tunnetko tarua todempaa
kuin Summan sankari satu
ja taistelupelkoa huimempaa
kuin Suomussalmen latu.”

Vissinlaisissa sotarunouskeskusteluissa törmäsin siihen, että
tiettävästi sekä Olavi Paavolaiselta että Olof Enckelliltä löytyy

”Oi Eurooppa! Missä sun miehesi on?
Me seisomme rajalla yksin” -riimipari,

joka muistuttaa ylle kirjoittamassani ja siis tiedustelemassani runossa olevaa tekstiä

”Oi Eurooppa missä sun miehes on
me seisomme rajalla suuren.”

Itse olin tunnistavinani siinä Yrjö Jylhää, mutta
en pienemmistä kirjastoista ole löytänyt sellaisia kirjoja, joista
olisin voinut vakuuttua ko. tekstin alkuperäisestä ”luojasta”.

”Oi Eurooppa, missä sun miehesi on? Me seisomme
rajalla yksin.” – Näin kertoo Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija, esseisti, toimittaja, runoilija
ja kulttuurivaikuttaja (1903-1964) jonkun reserviläisen riimitelleen jatkosodan alkaessa.

? ? ? ?

Kirjailijan ääni

Kuusen vieressä kasvoi mänty. Makasimme maahan painautuneina ja näimme, että männyn kuoresta aivan juuren yläpuolelta oli leikattu palanen kaarnaa. Joku – todennäköisesti joku rajajääkäri vartiopaikallaan – oli raaputtanut pihkaiseen puuhun sanat:

Oi Eurooppa! Missä sun miehesi on?
Me seisomme rajalla yksin.

Rivien ilmaisema katkera totuus oli nyt muuttunut. Me tiesimme, että saksalaiset sotilaskolonnat olivat pystyttäneet leirinsä Joensuuhun johtavien teiden varsille. Emme seisoneet enää rajalla yksin. Euroopasta oli saapunut miehiä.

Olof Enckell
teoksesta "Viesti erämaasta", 1943

https://www.elmerinfo.net/fi/kirjailijat/122-Enckell-Olof.html