Onko miinusäänen antamista eduskuntavaaleissa koskaan mietitty vakavammin? Minkälaisena systeeminä se voisi toimia parhaiten jos ajatellaan, että äänestäjä antaisi plusäänensä edustajalle ja miinusäänen puolueelle, jonka politiikasta ei pidä (esim. antaisi plusäänen vasemmistolaiselle ehdokkaalle ja miinusäänen kokoomukselle).
Tämä voi olla liian vaikea kysymys, mutta miten miinusäänet kannattaisi ottaa lopullisessa vaalituloksessa huomioon. Edustajien paikkamäärät eduskunnassa voisi ehkä katsoa miinusten mukaan tai sitten se poistaisi joitain vähiten ääniä saaneita ehdokkaita varasijoille, joista sitten miinusäänten kertymä vaikuttaisi siihen ketkä pääsevät ja ketkä eivät puolueittain.
Vastaus
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita vastaan, mutta nykyisin tämä ei ole mahdollista. Samankaltainen negatiivinen äänestäminen on ollut mahdollista myös joissakin muissa Itä-Euroopan maissa.
Länsi-Euroopassa on myös tiettyjä vaalijärjestelmiä, jotka antavat äänestäjille mahdollisuuden siirtää antamaansa ääntä. Tässä siirtoäänivaalijärjestelmässä (Single Transferable Vote) äänestäjä asettaa ehdokkaat haluamaansa järjestykseen. Tällainen vaalijärjestelmä on käytössä mm. Irlannissa ja Maltalla.
Käytännössä miinusääniin perustuva vaalijärjestelmä olisi mahdollinen vain, jos vaaleissa käytettäisiin suljettuja puoluelistoja. Tällöin äänestäjä voisi päättää, äänestääkö tietyn puolueen ehdokkaita vastaan. Suomalaisessa vaalijärjestelmässä äänestetään kuitenkin yksittäisiä ehdokkaita. Esimerkiksi Helsingissä äänestäjä joutuisi arvioimaan kymmenien ehdokkaiden joukosta, kenelle antaisi miinusäänen.
Miinus- ja siirtoääniin perustuvat vaalijärjestelmät eivät ole yleistyneet, koska ne tekevät vaaleista vaikeasti ymmärrettävän ja ääntenlaskusta hyvin monimutkaisen.
Kommentit
Sanot, että "Käytännössä miinusääniin perustuva vaalijärjestelmä olisi mahdollinen vain, jos vaaleissa käytettäisiin suljettuja puoluelistoja. Tällöin äänestäjä voisi päättää, äänestääkö tietyn puolueen ehdokkaita vastaan. Suomalaisessa vaalijärjestelmässä äänestetään kuitenkin yksittäisiä ehdokkaita. Esimerkiksi Helsingissä äänestäjä joutuisi arvioimaan kymmenien ehdokkaiden joukosta, kenelle antaisi miinusäänen."
Eikö tämän voisi helposti kiertää siten, että henkilö siis antaa miinusäänen PUOLUEELLE eikä ehdokkaalle ja vaalien lopussa lasketaan ensin normaalisti henkilöehdokkaiden plusäänet ja SEN JÄLKEEN otetaan miinusäänet huomioon ehdokaspaikkojen jaossa.
Jospa vaikka 10 paikkaa jaettaisiin vielä lopuksi miinusäänien perusteella. Esim.
KOK saa eniten miinusääniä, toiseksi eniten saa PS, kolmanneksi eniten VAS jne
KOK saisi normaalien vaalien mukaan 20 paikkaa eduskuntaan ja VAS saisi vaikkapa 10.
Nyt miinusäänet huomioiden tilanne muuttuisi siten, että eniten miinusääniä saanut puolue menettäisi esim 5 paikkaa ja vähiten miinusääniä saisi lisäpaikkoja.
Vaikea siis sanoa täsmällisiä määriä, mutta sehän on vain pieni uudelleen jako jonka vaihteluväli voisi olla esim. 5 paikan menetys maksimissaan ja 5 lisäpaikan saanti maksimissaan.
Ehdokaslistoilta moni siis nousisi varasijoilta eduskuntaan ja vastaavasti miinusääniä rohmunneet "inhotut" puolueet menettäisivät jo valittuja ehdokkaita X määrän verran varasijalle.
Yksinkertaista loppujen lopuksi.
Miinusäänet eduskuntavaaleihin ehdotus
Vaalipiirit ennallaan ja plusääni ehdokkaalle kuten ennenkin. Sen lisäksi annetaan valitsemallesi puolueelle yksi miinusääni (huom! Ei siis ehdokkaalle).
Paikkajako on tällä hetkellä seuraava: kokoomus 44 paikkaa, sosialidemokraatit 42, perussuomalaiset 38, keskusta 35, vasemmistoliitto 12,vihreät 10, ruotsalainen kansanpuolue 9 (ruotsalaiseen eduskuntaryhmään kuuluu lisäksi Ahvenanmaan kansanedustaja), kristillisdemokraatit 6, Vasenryhmä 2 sekä Muutos 2011 eduskuntaryhmä 1.
44 KOK
42 SDP
38 PS
35 Kesk
12 VAS
10 VIH
9 RKP
6 KD
2 Vasen ryhmä
1 Muutos2011
Ensin kansanedustajien määrät lasketaan normaalisti ja paikat jaetaan aivan kuten ennenkin. Sen jälkeen paikkajakoon vaikuttavat miinusäänet seuraavasti:
Miinusäänillä 5 puoluetta menettää paikkoja ja 5 puoluetta saa lisäpaikkoja eduskuntaan
Eniten miinuksia saanut puolue menettää 7 paikkaa
Toisiksi eniten miinuksia saanut puolue menettää 5 paikkaa
Kolmanneksi eniten miinuksia saanut puolue menettää 3 paikkaa
Neljänneksi eniten miinuksia saanut puolue menettää 2 paikkaa
Viidenneksi eniten miinuksia saanut puolue menettää yhden paikan
Kuudenneksi eniten miinuksia saanut puolue saa yhden lisäpaikan
Seitsemänneksi eniten miinuksia saanut puolue saa 2 lisäpaikkaa
Kahdeksanneksi eniten miinuksia saanut puolue saa 3 lisäpaikkaa
Yhdeksänneksi eniten miinuksia saanut puolue saa 5 lisäpaikkaa
Vähiten miinuksia saanut puolue saa 7 lisäpaikkaa
Miinusäänillä voisi eduskunnan 3 kovan (SDP, KOK ja Kesk) ja mikseipä nykyään myös PS:n valtaa saada horjutettua ja pienpuolueetkin tulisivat varmasti enemmillä edustajamäärillä edustetuiksi.
Tuokin lista paikkajaosta olisi varmasti tyystin erilainen ja enemmän demokratian hengen mukainen kun saisi kansalainen antaa myös miinusäänen puolueelle. Tällöin voitaisiin varmasti esim. nähdä, että vaikka kokoomus olisi suurin puolue, niin kuinka hyvin tulisi näytetyksi, että se on monien mielestä Suomen huonoin puolue ja miinusäänet varmasti toisivat sen nykyistä tilannetta paremmin esille.
Miinusäänten laskentaa voisi harkiten myös rajoittaa siten, että se ei koskisi aivan kaikkia puolueita esim. sellaisia puolueita, joissa ehdokkaitakin on vain muutama jos eivät voisi täyttää voittamiaan lisäpaikkoja, mutta ehkä siihenkin löytyisi ratkaisu.
Miinusäänien antaminen on länsimaisen demokratiakäsityksen näkökulmasta vastenmielinen ajatus. Tämä äänestysmenetelmä toisi Suomen lähemmäksi Itä-Euroopan "demokratioita". Sieltäkö ne mallit tulee etsiä ?
Suomalainen - ja yleisemmin länsimainen - vaalijärjestelmä perustuu positiiviselle ajatukselle, että jokaisella erilaisella aatteella, intressiryhmällä tai ihmisjoukolla on oikeus saada edustajansa parlamenttiin.
Miinusäänien antaminen perustuu vastakkaiseen, negatiiviseen ajatukseen: tietyiltä ihmisiltä tulee viedä pois oikeus saada edustajansa parlamenttiin.
Toivottavasti tällaista äänestysjärjestelmää ei koskaan omaksuta, koska sen myötä esimerkiksi vähemmistöjen asema heikkenisi.
Kommentoi vastausta