Onko Kuusamosta tai Sallasta löytynyt asekätköjä liittyen toiseen maailmansotaan?

Matti Lukkarin kirjassa "Asekätkentä" (1984, 3. 1992) on listattu asekätkentätoiminta suojeluskuntapiireittäin sekä asekätkijät kotipaikkoineen. Kirjan mukaan Lapissa oli keskitetty hajavarastointi. Syksyllä 1944, jolloin asekätkentä alkoi, Pohjolan suojeluskuntapiiri oli pääosin saksalaisten hallussa ja Neuvostoliitto miehitti Kuusamoa.  Pohjolan suojeluskuntapiirin esikunta oli evakkona Vaasassa, josta se siirtyi Kemiin lokakuun lopussa ja Rovaniemelle vasta seuraavana vuonna. 

Tavoitteena oli valita jokaiseen kuntaan kätkennän johtaja. Kirjan mukaan asekätkentää oli Länsi-Pohjassa ja Rovaniemen ympäristössä, mutta Sallaa ja Kuusamoa ei mainita. Myöskään asekätkijöiden pitkässä listassa ei mainita Sallaa tai Kuusamoa. Yhden asekätkijän toiminta-alueeksi on merkitty Posio. 

Painetusta kirjallisuudesta ei siis löydy tietoja Sallan ja Kuusamon asekätköistä. Tarkempi selvitys vaatii arkistoaineistoon perehtymistä. Sisäasiainministeriön tutkintaelin (SMTE) perustettiin selvittämään asekätkentää. SMTE:n arkistoaineisto on Helsingissä Kansallisarkistossa. 

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sis%C3%A4asiainministeri%C3%B6n_tutkintaelin

Asekätköjä oli myös operaation ulkopuolisilla yksityisillä henkilöillä, näistä ei ole yhtenäistä tietoa. 

Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastollakaan ei ole tiedossa tarkempia selvityksiä Sallan tai Kuusamon asekätköistä. Lisäksi MPKK huomioi, että Pentti Airion teoksen ”Aseveljeys : saksalaiset ja suomalaiset Itä-Lapissa 1941-1944” (2014) mukaan toukokuun lopussa 1945 Sallan ja Savukosken kaltaisiin pahoin tuhottuihin pitäjiin oli väestöä palannut vain viitisen prosenttia. Väestön, rakennuskannan ja kuljetusvälineiden puute olisi siis tehnyt asekätkennästä alueella haastavaa ennen operaation paljastumista keväällä 1945.