Onko kirjaa mikä käsittelee vanhoja suomalaisia kansan uskomuksia/sanontoja esim. pihlaja ei kanna kahta taakkaa ja muita tämän tyyppisiä ja muita laajasti.
Vastaus
Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella.
Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen (1994; 1.p. 1950) kerrotaan esimerkiksi lokakuun kohdalla pihlajasta, että se ei kanna kahta taakkaa. Jos siinä lokakuussa on paljon marjoja, tulee sateinen syksy ja sen seurauksena vähäluminen talvi (s. 290).
Anne Pöyhösen kirjassa Sään merkit ympäristössä (2019) käsitellään vanhan kansan säähavaintoja.
"Jos pihapuut humisi raskaasti, tuli lauha" Kivennapa 1952
Kommentoi vastausta