Onko juhannusaatto TODELLA ollut jo vuodesta 1955 lauantaina?

Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 20. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannuspäivää oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin. Lähde: ”Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin”. SKS 2004.

Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö (koskien juhannusta) oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953): ”juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin”. Almanakka-arkistosta voit tarkistaa kulloisenkin vuoden juhannusaaton sijoittumisen (vanhat almanakat löytyvät osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/...dex.html). Uudistusta arvioitaessa on tähdellistä muistaa, että tuohon aikaan - tämä seikka tahtoo usein unohtua tuon ajan kokeneiltakin ja nuoremmille se lienee käsittämätön - työ- ja kouluviikko oli vielä kuusipäiväinen ja lauantaillekin sijoittuva pyhä tuntui todella pyhältä. Yksi muutoksen tavoitteista olikin se, että pyhäpäiviä pyrittiin sijoittamaan tasaisemmin: keväältä hävisi erillinen marianpäivä (jota vastedes vietettiin sunnuntaina) ja syksyyn tuli uusi pyhä. Aikaisemminhan kesäkuun 24. päivän ja joulukuun 6. päivän välillä niitä ei ollut yhtään. Vuoden 1955 kalenteriuudistus ei suinkaan ollut suomalainen keksintö, vaan laina Ruotsista, missä täysin samanlaiset muutokset oli toteutettu vuonna 1953. Koska kirkollisten juhlien ajankohdasta määrättiin (ja määrätään edelleenkin) Evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkolaissa, poikkesi asiassa noudatettava lainsäätämisjärjestys normaalista sikäli, että muutos edellytti kirkolliskokouksen hyväksyntää ja eduskunnalla oli vain mahdollisuus hyväksyä se tai hylätä mutta ei tehdä muutoksia ehdotettuun. Lähde: ”Kirkon parlamentti : Suomen kirkolliskokousten historia 1876-1976”. Otava, 1976.