On vanha suomalainen sanonta: "mennä yöpuulle".
Kaikki tietävät, mitä tämä tarkoittaa. Eli mennä nukkumaan.
Aloin miettiä tätä 1980-luvun alussa ja tulin seuraavaan johtopäätökseen vuoden parin aikana. En löytänyt mistään etymologista teoksista selitystä.
Ensinnäkin sanat mennä ja yö ovat vanhoja. Niiden täytyy olla esi-isiemme ja äitiemme ollessa metsästäjä-keräilijöitä. Tästä pääsemme heidän arkipäiväänsä. Miehet tekivät useiden päivienkin metsästys- ja kalastusreissuja.
Alkeellinen kodan esimuoto on ison puun alle tehty kota (josta tuler sana koti). Puuta vasten asetettiin puuriu'ut, joiden päälle laitettiin suojus. Edessä oli nuotiopaikka.
Suuria puita käytettiin myös suunnistuksen apuna.
Eli, kun saalistuspäivä läheni loppuaan, joku porukasta sanoi, että mennään "yöpuulle" eli seuraavalle leiripaikalle, suunistuspuulle.
Olen testannut teoriaani sadoilla ihmisillä. Suurin osa liittää sanonnan puusänkyyn tai kanalintujen orteen. Ehkä yksi kahdestasadasta arvelee laillani.
Ihminen ei ole nukkunut apinavaiheen jälkeen puussa. Ja kun sängyt kehitettiin, tuli sanonta "mennään sänkyyn".
Eli mistä sanonta "mennään yöpuulle" tulee?
Vastaus
Näyttää siltä, että "mennä yöpuulle" -sanonnalla nähdään olevan parikin erilaista etymologista merkitystä.
Useiden sanakirjalähteiden mukaan yöpuu on oksa, jolle kanat menevät nukkumaan. Näin on esimerkiksi Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (SKS, 1880). Yöpuun ruotsinkielinen vastine on kyseisessä sanakirjassa "hönsvagel, hönsstång" (Lönnrot 1880, s. 1067).
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan yöpuu viittaa yöpymispaikkaan tehtyyn rakovalkeaan eli nuotioon, joka on tehty kahden päällekkäin sovitetun honkapölkyn väliin (mt. s. 524, 378).
Lähteet:
Lönnrot, Elias (1880) Suomalais-ruotsalainen sanakirja, N-Ö. Helsinki: SKS. Saatavilla verkossa: https://www.google.fi/books/edition/Suomalais_Ruotsalainen_Sanakirja/FwPw3ibVcxsC?hl=fi&gbpv=1
Vuorela, Toivo (1979) Kansanperinteen sanakirja. Helsinki: WSOY.
Kommentit
Nuo etymologiset selitykset eivät mielestäni mene tarpeeksi putkälle suomalaisen heimon metsäjä-keräilijävaiheen historiaan. Rakovalkea menee hieman pidemmälke.
Kuitenkin sanojen mennä, yö ja puu alkuperä menee käsittääkseni tuohon vaiheeseen, jolloin sanat ja sanonta ovat kehittyneet.
Joten mielestäni "seuraavan leiripaikan"-selitys mielestäni loogisin!
Minusta taas nimenomaan kanojen arkinen yöpuu on todennäköisin. Se tuli mieleen heti, kun näin kysymyksen, enkä edes ole maalainen.
Kaikki muut ehdotukset ovat turhan romantisoivia.
Kanoja on ollut vain muutama sata vuotta suomen heimojen muassa. Sen sijaan, kuten mainittu, sanat mennä yö ja puu ovat tuhansia vuosia vanhoja. Oletan, että sanonta on kehittynyt kauan ennen agraarikukttuuria. Sitäpaitsi kanat menevät orrelle.
Paljon sanontoja on jatkanut elämää sen jälkeen, kun on siirrytty alkuperäisestå "kehitysvaiheesta" eteenpäin.
Vielä toteamus; ihmiset eivät ole nukkuneet puussa, vaan edeltävät kehitysvaiheet. Tosiaan suurimmalle osalle ihmisistä kyselyjeni perusteella tulee ensimmäisenä mieleen kanat ja orsi, mutta tämähän ei todista, että se olisi oikea teoria.
Myös fasaanit ja harakat näyttäisivät menevän yöpuulle. Eli kuusen, katajan, tuijan tms. havupuun sisään oksille nukkumaan yöksi. Lisäksi näyttää olevan vakiopaikat jo vuosia, joita käyttävät, kun on tullut seurailtua viimeiset vuosikymmenet.
Villitkin kanalinnut menevät yöpuulle nukkumaan. Googleta vaikka "metso yöpuu", löydät metsästäjien kertomuksia.
Yksinkertaisin selitys on usein oikea. Monet linnut menevät yöpuulle, mikseivät kuvainnollisesti ihmisetkin.
Kommentoi vastausta