Omistan vanhempieni kanssa kesämökkikiinteiston. Kumpikin vanhemmista omistaa 2/5 ja minä 1/5 osaa. Mökin omistus on tullut minulle ennen avioliittoani. Nyt…

Kun puolisot solmivat avioliiton he sitoutuvat samalla aviopuolisoiden omaisuutta koskevaan oikeudelliseen sääntelyyn. Avioliittoon vihkiminen ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin. Omaisuus on pääsääntöisesti sen, jonka nimissä se on, mutta avioliittoon vihkiminen antaa kuitenkin puolisoille avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Avioliiton päättyessä toimitettavassa osituksessa puolisoiden omaisuudet puolitetaan avio-oikeuden nojalla riippumatta siitä, miten tuo omaisuus on saatu tai hankittu tai kenen nimissä se on. Osituksen piiriin kuuluvat sekä ennen avioliiton solmimista omistettu omaisuus kuin avioliiton aikana hankittukin, kuten myös perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus. (Litmala, 2002 s.20-22).

Mahdollinen avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus eli ns. vapaa omaisuus jää osituslaskelman ulkopuolelle eli se, kenen nimissä vapaa omaisuus on, saa sen myös pitää (Avomaa, s. 76). Esimerkikisi testamenttiin tai lahjakirjaan voidaan liittää määräys, jonka mukaan lahjan saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta lahjoitettuun tai perittyyn omaisuuteen (Litmala, 1998 s. 52).

Oikeusministeriön sivulla on esite puolisoiden omaisuuden jaosta http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/avioliittola…

Yhteenvetona tästä:

Avioeron perusteella toimitettavassa omaisuuden osituksessa jaetaan pääsäännön mukaan puolisoiden kaikki omaisuus tasan puolisoiden kesken.
On kuitenkin muistettava, että omaisuuden jakaminen tasan on pääsääntö, josta voidaan poiketa. Tästä pääsäännöstä poikkeaminen voi erityisesti perustua siihen, että puolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen, tai siihen, että omaisuuden ositusta sovitellaan kohtuusnäkökohtien perusteella.

Omaisuuden ositusta voidaan sovitella, jos se johtaisi:
•kohtuuttomaan lopputulokseen tai
•siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua.

Kun osituksen sovittelua harkitaan, on erityisesti otettava huomioon:
•avioliiton kestoaika
•puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi
•muut näihin verrattavat, puolisoiden taloutta koskevat seikat.

Omaisuuden ositus voidaan toimittaa joko siten, että
•osapuolet toimittavat osituksen itse keskenään tekemänsä sopimuksen mukaisesti (sopimusositus) tai
•osituksen toimittaa tuomioistuimen tähän tehtävään määräämä pesänjakaja, tavallisesti asianajaja (toimitusositus).

Hyvä on huomata, että puolisoiden omaisuussuhteita selvitettäessä ja omaisuuden ositusta suunniteltaessa on aina syytä kääntyä asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan lakimiehen puoleen. Tällöin on myös aiheellista tiedustella mahdollisuutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluista oikeusturvavakuutuksen (kotivakuutus) perusteella tai valtion varoin kustannettua oikeusapua.

Oikeusapu: http://www.oikeus.fi/oikeusapu/fi/index.html

Varsinais-Suomen alueen oikeusapu: http://www.oikeus.fi/oikeusapu/varsinais-suomenoikeusaputoimisto/fi/ind…

Pentti Avomaan teoksessa Eroajan abc (2008, s. 70-71) puhutaan taloudellisten arvojen lisäksi tunnearvosta, joka voi liittyä esim. kesämökkiin. Teoksessa esitetään yhdeksi vaihtoehdoksi mökin lahjoitus lapsille, jolloin puolisot lahjoittavat lapsille kesämökkiosuutensa ja mökin omistus säilyy suvussa.
Sekä Avomaan (2008) että Litmalan (2002) teoksissa käsitellään omaisuuden jakoa erotilanteessa käytännönläheisesti ja annetaan esimerkkejä avioerotapauksista.

Lähteet:
Avomaa, Pentti: Eroajan abc (2008)
Litmala, Marjukka: Avioehtosopimus ja taloudellinen turvallisuus: tutkimus avioehtosopimuksen solmimiseen vaikuttavista tekijöistä (1998)
Litmala, Marjukka: Lakiopas avioeroon (2002 s. 20-22)