Olivatko kirjastot, erityisesti Tampereen pääkirjasto, auki talvi- ja jatkosodan aikaan?

Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.

Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa talvisodankin aikana." Vielä vuoden 1942 toimintakertomus noteeraa lainaustoiminnan hiljentymisen, "nähtävästi sota-ajan vaikutuksesta". Vuonna 1943 tilastoidut lainausmäärät alkoivat jo lähestyä sotaa edeltäneen ajan lukuja, ja sama suuntaus jatkui sodan päätösvuonnakin, lukuunottamatta kesä-heinäkuuta, jolloin rintamataistelut olivat kiivaimmillaan.

Muuten jatkosota näkyy Tampereen kaupunginkirjaston vuosikertomuksissa 1941-44 vain siten, että normaalioloista poiketen lainaustilastoissa on mukana sotasairaalakirjastotoiminta. Kirjoja lainattiin sotasairaaloihin elokuun 1. päivästä 1941 alkaen. Sairaaloihin oli kuhunkin järjestetty oma kirjakokoelma, joka vaihdettiin tarpeen mukaan. Lainauksesta huolehtivat kirjaston virkailijat, jotka kävivät sairaaloissa kerran tai kahdesti viikossa. Talvisodan aikana vastaavaa toimintaa ei vielä ollut.

Lähteet:
Kertomukset Tampereen kaupunginkirjaston toiminnasta v. 1939–1944
Eino Jutikkala, Tampereen historia. 3, Vuodesta 1905 vuoteen 1945