Hei,
olisikohan kenelläkään tietoa, mistä löytyisi ensimmäinen suomenkielinen viittaus olio-ohjelmointiin? :) Olemme miettineet ja etsineet tätä tietoa, ja toki sana "olio" juontuu jo filosofisesta olion käsitteestä, mutta miten se on siirtynyt ohjelmointiin käsitteeksi?
Vastaus
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-ohjelmoinnin olemukseen johdattelevia artikkeleita:
Juha Vihavainen, Olio-ohjelmointi, osa 1 : oliot ja luokat. Dimensio 7/1989
Juha Vihavainen, Olio-ohjelmointi, osa 2 : oliokielten mekanismit. Dimensio 8/1989
Juha Vihavainen, Olio-ohjelmointi, osa 3 : oliokielten vertailua. Dimensio 9/1989
Antti Wiio, Mitä on olio-ohjelmointi? Tietokone 9/1989
Arto Leinonen, Oliot tulevat! Uudistuva konttori 12/1989
Orri Erling, Olio yhdistää ja yleistyy. MikroPC 4/1990
Tapani Lahtinen, Olio-ohjelmointu tulee. Prosessori 9/1990
Tiina Mikonmäki, Olioita ohjelmiin. Softari 3/1990
Antti Wiio huomauttaa artikkelissaan, että olio-ohjelmointi on "nykyisessä muodossaan yli kymmenen vuotta vanha alue. Hän kytkee olioluokkiin perustuvan ohjelmoinnin suosion lisääntymisen Windowsin yleistymiseen. Wiio ei millään tavoin problematisoi 'olio'-sanan käyttöä tässä yhteydessä. "Olio eli objekti on mikä tahansa asia, joka voidaan nimetä", hän kirjoittaa.
Hyvä analyysi siitä, miten olio päätyi ohjelmoinnin käsitteeksi kieleemme, löytyy Lauri Laitisen Systeemityö-lehdessä 1/1995 julkaistusta artikkelista 'Ovatko oliot objekteja?' Laitisen mukaan "olio- ja kohde-sanojen käyttö atk-suomessa on eräs esimerkki siitä, miten oleellisen ymmärtävä käännös on alkukielistä ilmausta täsmällisempi". Hän selittää "atk-oliot" englanninkielisten atk-pioneerien aikaansaannokseksi: he vaihtoivat objektit eli tekemisen kohteet olioiksi.
Kommentoi vastausta