Olisiko Irwin Goodman selvinnyt hengissä, jos matka ei olisi viivästynyt rajamiesten takia?

Spekuloidahan aina voi, ja esimerkiksi Irwin-tuntija Ari Lahden toimittamassa Irwin : vuosikertakirjassa (Valkeakoski-media, 2006) arvellaan, että "laulajan elämä olisi jatkunut jos alkaneeseen sairauskohtaukseen oltaisiin saatu ajoissa apua". Edelleen kirja huomauttaa, että "venäläiset tulliviranomaiset eivät siinä asiassa toimillaan auttaneet", mutta ettei "terveydenhuollon koulutusta vailla olevilla kanssamatkustajillakaan voinut olla edellytyksiä nähdä heti tilanteen kehittymisen vakavuutta".

Irwin : vuosikertakirja tarjoaa mietittäväksi toisenkin vastausta vaille jäävän kysymyksen laulajan kuolemaan liittyen: "-- miksei Suomesta tilattu ambulanssia vaikkapa rajalle vastaan". Paljon enempää ei kirja spekuloi, toistaa vain jo edellä toisessa muodossa esille tulleen ajatuksen, jonka mukaan "ihmiset ovat selvinneet ensimmäisistä sydänkohtauksistaan, ja seuraavistakin, jos vain ovat saaneet ajoissa apua vaivoihinsa."

Irwin kuoli sydämen sepelvaltimoiden alkavaan kovettumistautiin ja suonitulppaan. Riittävän aikaisin aloitetut hoitotoimenpiteet olisivat saattaneet pelastaa hänen henkensä. Sitä, miksi näin ei käynyt, voidaan tuskin sitovasti osoittaa johtuvaksi mistään yksittäisestä tekijästä, kuten vaikkapa tulliviranomaisten toiminnasta. Kyseessä lienee enemmänkin tuiki tavallinen onnettomien yhteensattumien summa. Halutessaan voi toki pohtia sitäkin  - niin kuin Lahden kirjakin ohimennen tekee -  olisiko Irwin selvinnyt hengissä, jos hän huonon terveydentilansa vuoksi olisi jättänyt kohtalokkaaksi osoittautuneen Viipurin-keikkansa kokonaan tekemättä.

Vexi Salmen ja Juha Rantalan Irwin Goodman : vain elämää (HMC Publishing/Warner Music Finland, 2010) kertaa Irwinin viimeiset vaiheet:
"Hotelli Drushbassa miehen vointi kävi heikoksi ja hän poti huonovointisuutta seä ahdistusta. Suomeen palatessa Irwinin tila heikkeni entisestään, minkä vuoksi seurue yritti jouduttaa matkan kulkua. Neuvostoliiton ja Suomen rajalla matkanteko keskeytyi kuitenkin, ja koko joukko tehotarkastettiin sairaan matkustajan tilasta välittämättä.
Pitkän viivästyksen jälkeen seurue pääsi vihdoin Haminaan, mutta tuossa vaiheessa aika otti jo selkävoiton kansantaiteilijasta. 'Paina kaasua Illikainen, happi loppuu', olivat taiteilijan viimeiset sanat.
- Sairaalaan asti se mies vietiin, mutta kyllä se oli jo kylmä kun saatiin nostetuksi autosta paareille ja aloitettua sähköshokkien antaminen. Se oli vähän toista tuntia kestänyt operaatio, ja sitten lääkäri sanoi meille, että parempi kun menette nyt kotiin, ei me voida enää mitään tehdä, Irwinin viimeisellä keikalla mukana ollut Tapsa Honkanen muistelee."