Oliko Suomessa vakoilijoita 1830-1890 ja jos oli, minka maan hyvaksi, Suomen lisaksi?

Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.

Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin rakentamaan. Ahvenanmaalle siirrettiin venäläistä varusväkeä ja rakennusjoukkoja. Paitsi talvisin harvoin jäätyvää sotasatamaa Ahvenanmaa olisi tarjonnut myös taktisesti sopivia laivaväyliä Suomenlahdelle ja kohti Itämerta. Tilanne huolestutti sekä Britanniaa, Ranskaa että Ruotsia. Tiedustelua – ja diplomaattista tiedonkeruuta - asioista tiedetään tehdyn. Osan agenteista järjesti ja kustansi Britannian lähetystössä Pietarissa palveleva diplomaatti. On myös arveluja siitä, että Ruotsilla olisi ollut vakoilija Ahvenanmaalla linnoitustöiden ollessa meneillään.

Britannian hallinto seurasi 1830- ja 1840-luvulla Venäjän varustamisen ja erityisesti keisarillisen laivaston kehitystä, vaikka tiedustelutieto olikin puutteellista ja ristiriitaista. Venäjän Baltian laivaston tiedettiin olevan vahvempi kuin brittien läntinen laivasto-osasto. Huhuja ja arvioita esiintyi, kuten luulo siitä, että venäläiset olisivat olleet perustamassa Ahvenanmaalle Tukholmaa uhkaavaa merivoimien varikkoa ammus- ja tarvikevarastoineen. Sitäkään tietoa ei pystytty vahvistamaan.

Krimin sodassa käytettiin ensimmäistä kertaa merimiinaa laajamittaisemmin Suomen rannikolla. Aseistuksen kuten myös optisen lennätinlaitteiston (rakennettiin Krimin sodan aikana Suomen etelärannikolle) on voinut ajatella herättävän kiinnostusta. Tiedusteluaikeista niitä kohtaan emme löytäneet viitteitä.

Varsinaisesti Suomea koskevan tiedustelutiedonkin arvioidaan olleen vaillinaista, mm. brittien tietämys siitä, kannattivatko suomalaiset Ruotsia vai Venäjää, oli epävarmaa.

Missä määrin vakoilijat ovat liikkuneet kirjaimellisesti Suomessa, on vaikea sanoa. Tiedusteluaineiston osalta ei ole aina täsmennetty, mistä valtiosta ja minkä maan kansalaisilta tieto on lähtöisin. Varsinaisesta järjestäytyneestä ja suuremmassa mittakaavassa esiintyneestä vakoilusta ei liene ollut kysymys.

Venäjän salaisena poliisina toimi ensin keisarin kanslian III osasto yhdessä santarmiston kanssa. Varsinainen Ohrana perustettiin vasta 1800-luvun viimeisten vuosikymmenten aikana. Näillä vaikutti olleen tehtävänään pääasiassa valtiovallan suojelu ja mahdollisen vallankumousaatteen tukahduttaminen. Toiminta oli keskittynyt anarkistien, erityisesti opiskelijoiden, seuraamiseen kotimaassa että mm. Pariisissa, jossa ohranalla oli jopa oma toimisto. Apuna käytettiin urkkijoita, provokaattoreita ja ilmiantajia. Näiden esiintymisestä ja liikkuvuudesta Suomessa emme löytäneet tietoja.

Suomea koskeva ja Suomessa tapahtuva vakoilu ja tiedustelu näyttää lisääntyneen 1900-luvun alussa, jolloin joukkoon liittyivät mm. japanilaiset vakoilijat.

Kirjallisuutta:
Basil Greenhill and Ann Giffard: The British Assault on Finland. 1854-1855. A forgotten naval war. 1988.
Heikki Kirkinen (päätoim.): Venäjän historia. 2000.
A.T. Vassilyev: The Ochrana: The Russian Secret police. 1930.
Butler, Rupert: Neuvosto-Venäjän mustat vuodet: salainen poliisi tsaarin ajoista nykypäivään. 2008.
Luntinen, Pertti: The imperial Russian Army and Navy in Finland 1808-1918. 1997.
Enqvist, Ove: Kellä saaret ja selät on hallussaan…Rannikkopuolustuksen aluekysymykset autonomisessa ja itsenäisessä Suomessa. 2007.

http://en.wikipedia.org/wiki/Third_Section_of_His_Imperial_Majesty's_Ow…

Aiheeseen liittyvää aineistoa, joka ei ollut käytettävissä kysymykseen vastattaessa:
Isaksson, Martin: Kring Bomarsund. 1981.
Daly, Jonathan: Autocracy under siege: security police and opposition in Russia: 1866-1905.
Hingley, Ronald: The Russian Secret Police: Muscovite, Imperial Russian and Soviet political security operations, 1565-1970.