Oliko seurauksia kenellekään siitä, että 1973 ilmestyi kaksi kotimaista dekkaria, joissa molemmissa oli setting koulumaailma ja päähenkilönä Ulla-niminen nuori opettaja? Puhuttiinko asiasta edes kirjallisuuspiireissä? Oliko kyseessä sattuma, vai vuotiko joku idean?
Toinen oli Eeva Tenhusen Nuku hyvin, Punahilkka, ja toinen Pirkko Arhipan Poikien joukossa tyttöjen joukko tyhjä.
70-luvulla ei tietenkään seurattu tekijänoikeuksia nykyiseen malliin, mutta ainakin lukijana ihmettelin asiaa jo silloin.
Vastaus
Kyseessä on todennäköisesti ollut pelkkä sattuma, ainakaan mitään mainintaa mistään seurauksista ei tullut vastaan. Ulla-nimi on ollut suosituimmillaan vuosina 1940-59, jolloin nimeä on annettu yli 13 000 naiselle - eli 1970-luvulla nimi on voinut vaikuttaa samaan aikaan yleiseltä mutta trendikkäältä nuoren naisen etunimeltä. Kouluympäristökään ei sinällään ole sellainen idea, että sen kohdalla voisi puhua tekijänoikeuksien loukkaamisesta. Kahden sattuman yhdistyminen voi siis saada ajattelemaan, että kyse olisi joko idean vuotamisesta tai yhteistyössä tehdystä saman idean varioimisesta, mutta vastaan ei ole tullut tietoa, joka antaisi syytä olettaa sellaista. Tietyt aiheet tuppaavat puhuttelemaan ihmisiä tiettynä aikana ja siten korostumaan kulttuurissa ja keskustelussa, jolloin voi näyttää siltä, että samasta aiheesta kirjoitetaan jatkuvasti samanlaisia kirjoja.
Samankaltaisuuden on nostanut esiin ainakin Tehnusen kirjaa arvioinut Kerttu Manninen Arvostelevassa kirjaluettelossa 10/1973: "Hauska yhteensattuma, että mielestäni tätä nykyä kiinnostavimmat kotimaisen dekkarin naispuoliset edustajat Tenhunen ja Arhippa ovat molemmat valinneet uusien kirjojensa miljööksi koulun". Arhipan kirjan arvioinnissa 11/1973 yhteensattumaa ei edes mainittu.
Kommentoi vastausta