Olen yrittänyt löytää uudelleen kerran lukemani koskettavan runon, jonka sisällöstä muistan vain tällaisia kohtia: Päivä oli helteinen; lintuja; unohdin kaiken kärsimäni pahan; oikaisin selkäni ja näin sinisen meren ja taivaan.
Vastaus
Hei!
En löytänyt tähän vastausta. Kesästä ja helteestä on paljon runoja, mutta lausetta "oikaista selkä" en löytänyt. Ajatukseltaan samankaltaisen löysin, se on Eeva-Liisa Mannerin Syvä ja kirkas kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat, 1964.
Kommentoi vastausta