Hei! Olen tekemässä tutkimusta miten suomalaiset suhtautuivat saksalaisten tuloon jatkosodan aikana. En tiedä onko tästä aiheesta julkaistu kirjoja tai artikkeleita.
Vastaus
Oletan, että aiot tutkia nimenomaan tavallisen kansan suhtautumista saksalaisiin, ei niinkään poliittisen johtomme suunnitelmia ja toimia. Niistä perusteellisin esitys olisi kaiketi edelleenkin
Jokipii, Mauno
Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-1941. – Otava, 1988
Yleensä suhde saksalaisiin oli aihe, josta kirjoittamista sensuuri valvoi tiukasti eri aikoina erilaisista syistä.
Välittömin kosketus suomalaisella siviiliväestöllä ja saksalaisilla oli Pohjois-Suomessa. Aiheesta on laaja tutkimus
Junila, Marianne
Kotirintaman aseveljeyttä : suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941-1944. – Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000
http://elektra.helsinki.fi/bk/951710/2000/kotirin.pdf
---
Kokoomateoksessa
Vieraat sotilaat : seminaari Oulun yliopistossa 5.2.-6.2.2004. – Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2004
on mm. seuraavat artikkelit:
Kansakunnan huonot naiset : myyttinen kuva ja todellisuus Kolmannen valtakunnan alueelle 1944 lähteneistä suomalaisista naisista / Anu Heiskanen
”Sakemanniaikaan” : vieras sotavoima pohjoissuomalaisessa yhteisössä / Marianne Junila
Kolmannen valtakunnan sotaväki ja suomalais-saksalaiset suhteet Etelä-Suomen rannikkokaupungeissa / Juho Raula
----
Lähinnä lehdistömme Saksa-kirjoittelusta on tutkimus
Perko, Touko
Aseveljen kuva : suhtautuminen Saksaan jatkosodan Suomessa 1941-1944. – WSOY, 1971
---
Pohjois-Suomen, lähinnä Sodankylän, siviilien elämää sodan aikana käsittelee edelleen
Lähteenmäki, Maria
Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja : lappilaisten sotakokemuksia 1939-1945. – Suomen historiallinen seura, 1999
----
Saksalaisia muistelmia ja päiväkirjoja sotavuosilta:
Blücher, Wipert von
Suomen kohtalonaikoja : muistelmia vuosilta 1935-44. – WSOY, 1950
(toimi Saksan lähettiläänä)
Metzger, Hans
Kolmannen valtakunnan edustajana talvisodan Suomessa. – Otava, 1984
Metzger, Hans
Poliittiset aseveljet : Kolmannen valtakunnan edustajana jatkosodan Suomessa 1941-1944. – Otava, 1986
Erfurth, Waldemar
Suomi sodan myrskyssä. – WSOY, 1951
Erfurth, Waldemar
Sotapäiväkirja 1944. – WSOY, 1954
Suomessa palvelleen rintamalääkärin kirjeenvaihtoa
Wendisch, Irja
Tohtori Conzelmannin sotavuodet Lapissa. – Ajatus, 2002
---
Suomalaisia muistelmia löytyy varmaan monestakin teoksesta, esim.
Paananen, Wellamo
Lottana lippusiimassa : muistoja Wehrmachtin Lapin esikunnasta. – Atena, 1998
Virolainen, Kari
Elinikäinen taakka : ikääntyneiden lappilaisten muistot vuorovaikutussuhteistaan jatkosodan ajan Saksan armeijan sotilaisiin ja neuvostoliittolaisiin sotavankeihin. – Lapin yliopisto, 1999
Teoksessa
Ihminen sodassa : suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta / toim. Tiina Kinnunen ja Ville Kivimäki. – Minerva, 2006
artikkeleita
Isä: ”saksalainen sotilas” / Marianne Junila
”Sitä taas eletään tätä päivää” : nuoren naisen elämä ja valinnat kolmannen valtakunnan vaikutuspiirissä ja miehitetyssä Saksassa / Anu Heiskanen
---
Suomen saksalaisista edelleen
Westerlund, Lars
Itsetehostuksesta nöyryyteen : suomensaksalaiset 1933-46. – Kansallisarkisto, 2011
http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Saksalaisyhteis%C3%B6_…
Westerlund, Lars
Ulkomaala[i]sten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948, 1. – Kansallisarkisto, 2011
http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Ulkomaalaisten_sotilai…
Samasta aiheesta artikkeleita myös kirjassa
Westerlund, Lars (toim.)
Ulkomaala[i]sten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948, 2. – Kansallisarkisto, 2011
sekä
Määttälä, Mikko
Vihollisina vangitut : internointileirit neuvostosuhteiden välikappaleina 1944-1947. – Atena, 2011
Wendisch, Irja
Salatut lapset : saksalaissotilaiden lapset Suomessa. – Ajatus, 2006
----
Kuten sanottu, sensuuri ei varmaankaan sallinut kriittisiä painettuja puheenvuoroja saksalaisten tulosta. Toisaalta luotiin asiamiesorganisaatio, jonka avulla pyrittiin selvittämään kansalaisten todellisia mielipiteitä. Raportteja löytyy Kansallisarkistosta. Joitakin näytteitä on julkaistu Martti Favorinin ja Jouko Heinosen julkaisemassa kirjassa
Kotirintama. – Tammi, 1972.
Kommentoi vastausta