Olen tekemässä sukuni historiikkia. Olen saanut sukulaisiltani tietää, että Helsingistä vietiin talvi- ja jatkosodan aikana naiset ja lapset Seutulaan evakkoon…

Kysytty

Hei,
Olen tekemässä sukuni historiikkia. Olen saanut sukulaisiltani tietää, että Helsingistä vietiin talvi- ja jatkosodan aikana naiset ja lapset Seutulaan evakkoon pommituksia. Eli missä siis se on sijainnut ja miten evakuointi sinne on tapahtunut? Olisiko tästä Seutulan "evakkopaikasta" jotakin tietoa kirjallisuudessa? Hakukoneen avulla hakeminen tuntuu olevan aika hakuammuntaa, kun ei ihan tarkkaan tiedä mitä pitäisi etsiä. Löysin pari kirjaa: Väestönsuojelu Helsingin suojana 1939-2014 ja Talvisota väestönsiirrot. Tarvitsisin kuitenkin kirjan joka käsittelee nimenomaan pääkaupunkiseudun asioita eikä kokonaisvaltaisesti koko suomea.

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.

Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=101148

Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon itsensä ken voi'. Useiden evakkomatka pysähtyi 20-30 kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Helsingin lähiympäristön talot täyttyivät helsinkiläisistä. -- Huomattava osa väestöstä palasi vähitellen takaisin. Lähialueelta palaamiseen vaikuttivat ennen muuta huolto-ongelmat, ruoka alkoi loppua".

Jatkosodan alkaessa kesällä 1941 oli olemassa jo tarkempia suunnitelmia, joissa evakuointialueet ja kuljetuskalusto (linja-autot) oli määritelty kaupunginosittain, esimerkiksi Kallio-Vallila-Käpylä - alueella Nurmijärven ja Tuusulan suunta, sekä vastaavasti mm. lauttasaarelaisilla Veikkolan suunta.

Em. Knuuttilan teos pureutuu aiheeseen syvällisesti useamman kymmenen sivun voimin.

Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.