Rakennus osoitteessa Pyhäjärvenkatu 19

Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä muodostettiin osastot 4 ja 5, joista toisessa hoidettiin tarttuvia tauteja sairastavia aikuisia ja toisessa lapsia.

Sairaalan lopettamisen jälkeen kolmikerroksinen päärakennus vuokrattiin opiskelija-asuntolaksi. Tässä käytössä tilat olivat vuoteen 2009 saakka, jolloin ne tyhjennettiin rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Sairaalan tontti kuuluu parhaillaan vireillä olevaan Eteläpuiston asemakaava-alueeseen.

Kulkutautisairaala ei ollut tuberkuloosisairaala. Siellä hoidettiin esimerkiksi tulirokko-, kurkkumätä- ja lavantautipotilaita. Keuhkotautipotilaita varten oli Tampereen tuberkuloosin vastustamisyhdistys perustanut erillisen keuhkotautiparantolan Kauppiin. Se avattiin syyskuussa 1915. Kaupin parantolan ylläpito siirtyi yhdistykseltä Tampereen kaupungille vuonna 1929. Uusi Kaupin keuhkotautiparantola valmistui vanhan parantolan yhteyteen vuonna 1939. Tamperelaisia tuberkuloosipotilaita sijoitettiin myös vuonna 1931 valmistuneeseen Pikonlinnan sairaalaan Kangasalle. Vuonna 1964 tuberkuloosia sairastavien hoito keskitettiin Kangasalle ja Kaupin parantola muutettiin kroonisten potilaiden sairaalaksi. Kaupin sairaala suljettiin vuonna 2016. Viimeiset vuotensa se toimi geriatrisena sairaalana.

Vielä 1930-luvulla Pyhäjärvenkadun nimi oli Lasaretinkatu. Nimi ei kuitenkaan johtunut Kulkutautisairaalasta, vaan katu oli saanut aiemman nimensä Läntisen Pitkänkadun (nykyisen Näsilinnankadun) kulmauksessa vuosina 1848-1910 toimineesta Yleisestä sairaalasta.

Lähteet ja kirjallisuutta:
Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998
Seppo Kallio, Kulkutautisairaala muutti Hatanpäälle. Tammerkoski 4/1985
Hanna Pitkänen, Tampereen kulkutautisairaala : historia, arvot ja käyttösuunnitelma
Aune Nurminen, Keuhkotaudin hoitoa Tampereen ensimmäisessä parantolassa. Tammerkoski 2/1977
Aune Nurminen, Keuhkotautiparantolan oloa ja elämää. Tammerkoski 5/1977
Tampereen historia II-IV
Susanna Kosonen, Unohdetut talot. Utain 12/2011
https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/asemakaavoitus/etelapuisto.html