Olen etsinyt lähdettä sanonnalle "mies tulee räkänokastakin, mutta ei tyhjännaurajasta." En löytänyt SKS:n sananlaskut -kirjasta.

Tyhjännaurajasta on kysytty aikaisemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-tyhjannauraja-kaikki-tiedamme

Kirjoista ja kirjaston käytössä olevista tietokannosta (mm. Kielikello) ei löytynyt mainintaa tyhjännaurajasta, mutta teoksesta Suomen kansan sananlaskuja / kirjaksi koonnut Elias Lönnrot löytyy sananlasku: "Räkänenestä mies tulepi, vaan ei tyhjän itkiästä".

Lönnrotin kokoelmasta löytyy ilmeisesti useampi versio tästä sananlaskusta, esimerkiksi tällainen: ”Mies tulee räkänenästä, toinen toljan tohjanasta, vaan ei tyhjän naurajasta”. (Lähde: https://www.tinfo.fi/fi/Sen_edestaan_loytaa ) Valitettavasti en saanut kys. teosta käsiini, joten en voi tarkistaa sen sisältöä.

Lönnrotin kirja on ilmestynyt alunperin vuonna 1842 SKS:n julkaisemana, (Lähde: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.43586 ) eli kyseinen sanonta lienee sangen vanha. Näin ollen voi olla, että sanonnan alkuperäistä, ihka ensimmäistä lähdettä on mahdotonta löytää.

Ainakin yksi variantti löytyy teoksesta: Laukkanen, Kari, Pekka Hakamies, ja Matti Kuusi. Sananlaskut. 4. painos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017.

Mies tuloo räkänenästäi vuan ei tyhjän naurajasta. Kuusjärvi** (s. 246) (** tarkoittaa, että SKS:n kortistosta on löytynyt väh. 50 saman sananlaskun toisintoa)

Miehuutta samalla tavalla arvioivia, mutta eri sanoin kerrottuja vanhoja sananlaskuja löytyy SKS:n arkistosta kirjan mukaan useampia, esim.:

Se mies ei heinijä tie, joka pilivijä kahtoo. Tuusniemi (s. 238)

Tulloo mies merentakanenki, mutt ee tu turpee alane. Äänekoski (s. 242)