Nykyisen virsikirjan virsi 388 (Päivä vain ja hetki kerrallansa) on Wikipedian mukaan Niilo Rauhalan uudistama vuonna 1986. Mitkä olivat virren sanat Anna-Maija Raittilan vuoden 1977 ja Julius Engströmin vuoden 1900 versioissa? Entä kuka oli virren alkuperäinen suomentaja, kun se ilmestyi vuonna 1894?
Vastaus
Netistä löytyy tietoa virsien historiasta hakusanalla Virsi ja numero esim. virsi 388.
"Nikolaus Ludwig von Zinzendorf 1725. Suom. Elias Lönnrot 1874. Uud. Jooseppi Mustakallio 1900. Virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Adam Drese 1698.
Sama sävelmä: 471 | 816
Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatus
Virren tarina
388 Jeesus, johdata
Jesu, geh voran
Herrnhutilaisen veljesseurakunnan perustaja kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760) on kirkkohistorian omaleimaisimpia henkilöhahmoja. Hän oli myös lahjakas ja tuottelias runoilija, jonka sepittämien hengellisten laulujen määrä nousee pariin tuhanteen. Usein niitä syntyi hetken innoituksesta kesken seurakunnan kokouksien. Meidän virsikirjassamme tämän runsauden ainoa näyte on Jeesus, johdata.
Zinzendorfin alkuperäisvirsiä leimaa erittäin tunneperäinen morsius- ja verimystiikka. Vuonna 1778 julkaisemaansa veljesseurakunnan virsikirjan uuteen laitokseen Herrnhutin urkuri Christian Gregor joutui – joskus hyvinkin vahvasti – muokkaamaan Zinzendorfin tekstejä, jotta ne olisivat käyttökelpoisia. Virren Jeesus, johdata säkeistöt Gregor valitsi ja yhdisti kahdesta Zinzendorfin laajemmasta tekstistä; lopputulos on ehyt ja vaikuttava.
Virsikirjakomitean uuttera puheenjohtaja Elias Lönnrot julkaisi 1874 joukon suomentamiaan saksalaisia virsiä, jotka oli valinnut O. I. Colliander ja joihin myös Jeesus, johdata kuului. Virsikirjaan saakka se ei siinä vaiheessa päätynyt. Lähetysjohtaja Joos. Mustakallion muokkaamana se sitten sisältyi laulukirjan Hengellisiä lauluja ja virsiä ensimmäiseen vihkoon, joka ilmestyi 1900. Virsikirjaan Jeesus, johdata tuli 1938.
Virren melodia on syntynyt jo pari vuotta ennen Zinzendorfin syntymää. Sen säveltäjä Adam Drese (1620-1701) toimi elämänsä loppuvaiheessa hovikapellimestarina Arnstadtissa. Tutustuttuaan Lutherin Roomalaiskirjeen esipuheeseen ja Spenerin teoksiin hänestä tuli innokas pietisti ja sitä tietä myös hengellisen musiikin säveltäjä. Tunnetuksi Dresen on tehnyt juuri tämä sävelmä, johon liittyneenä virrestä Jeesus, johdata on tullut laajalle levinnyt "ekumeeninen kansanlaulu".
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”. Linkki Bing-hakutulokseen
Kansalliskirjaston kokoelmista löytyvät sekä vuoden 1900 että vuoden 1977 virsikirjat. Linkki Kansalliskijaston aineistohakuun.
Kommentoi vastausta