Nummisuutarit-näytelmä. Nummisuutarin Esko luulee menevänsä naimisiin Karrin Kreetan kanssa vaikka kyseessä on vain Karrin isännän ja Eskon isän, Topiaksen…

Seikkaperäinen analyysi Nummisuutareista sisältyy Aarne Kinnusen kirjaan Aleksis Kiven näytelmät : analyysi ja tarkastelua ajan aatevirtausten valossa. Ehkäpä tähän tutustuminen voisi tuoda selkoa näytelmän tapahtumiin.

Martan tapauksessa kyse näyttäisi Kinnusen mukaan olevan rahan sokaisevassa voimassa: "Muuan korpraali oli testamentannut melkoisen rahasumman, 500 riksiä, annettavaksi joko Eskolle tai Jaanalle riippuen siitä, kumpi ensin avioituu. Ilmeisesti korpraali oli toivonut Eskon ja Jaanan avioliittoa, mutta Jaana ei huoli Eskoa, vaan rakastaa seppä Kristoa. Alkaa kilpailu rahasta. Topias ja Martta yrittävät naittaa Eskon naapurikylän Kreetalle, Karrin kasvatille." (s. 113)

Sepeteuksesta puhuttaessa vaikuttaa siltä, että kanttorin asennoituminen kytkeytyy tämän maailmankatsomukseen. Kinnunen näkee Sepeteuksen roolin Nummisuutareissa eräänlaisena tulkkina: "tapahtuu jotakin, ja hän selittää mitä on tapahtunut. Toisin sanoen: ikuisen maailmanjärjestyksen voima on niin suuri, että se toimii ihmisestä riippumatta. Maailmanjärjestyksen toteutuminen on väistämätön." – "'Nummisuutarien' tapahtumat ovat Sepeteukselle esimerkki suuren maailmanjärjestyksen toteutumisesta konkreettisissa, arkipäiväisissä tapauksissa. Hän näkee tässä ja nyt käytävän ja käydyn ikuista oikeuden ja vääryyden välistä taistelua, jossa 'taivas' estää vääryyden pääsemästä voitolle ja turmelemasta oikeata." Kanttorin mukaan vääryys voi viedä voiton oikeudesta, ja siksi Eskon ja Kreetan avioliiton toteutuminen on hänelle mahdollinen vaihtoehto. Kun näin ei käy, "Jaanan ja Kriston voitto on kanttorin mielestä sallimuksen suoma, aivan samoin kuin Topiaksen ja Martan häviö on sallimuksen rangaistus. Erikoisesti on huomattava, että osa rangaistuksista tulee ja tulisi täysin maallista tietä, mutta kaikkien paljastuminen yhtaikaa on sallimusta." (s. 159–160)