Muuttaako suomentaja automaattisesti angloamerikkalaisen alkuteoksen mitat ja painot senteiksi, metriksi ja kiloiksi, vai jätetäänkö ne sellaisikseen?

Kääntäminen ei ole automaattista toivottavasti koskaan. Varsinkin kaunokirjallisuudessa on aivan tavallista jättää mailit kääntämättä kilometreiksi. Kääntäjä joutuu silti myös fiktion puolella miettimään, kuinka helppoa tai vaikeata harvinaisempia mittayksiköitä on lukijan hahmottaa. Ratkaisu on viime kädessä "taiteellinen", sillä kääntäjä tietää, että palautetta voi tulla sekä siitä, että on omavaltaisesti kääntänyt "liikaa" että gallonien, paunojen ja muitten meille vieraitten termien jättämisestä silleen. Sanoisin oman kokemukseni perusteella, että yleensä mittayksiköitä ei kaunokirjallisuudessa muuteta ja monissa tapauksissa meille eksoottisten mittayksiköiden käytöllä on merkitystä myös aitouden ja autenttisuuden tavoittelussa.

Tietokirjallisuudessa tilanne on hiukan toinen. Kun tarkoitus on faktatiedon jakaminen, on yleensä järkevää muuntaa mittayksiköt vastaamaan meillä käytettyjä. Olisi hankalaa lukijalle, jos tähtitieteen kirjassa todettaisiin Kuun olevan niin ja niin monen mailin päässä Maasta tai eläinkirjassa päiviteltäisiin sinivalaan voivan kasvaa niin ja niin monen jalan pituiseksi. Vaikka englanti on maailmankieli, myös monissa englanninkielisissä tietoaineistoissa käytetään nykyään rinnakkain perinteisiä ja koko muun maailman käyttämiä mittoja, kuten tuota sinivalasta käsittelevästä Wikipedian artikkelista voi huomata (https://en.wikipedia.org/wiki/Blue_whale). Osa angloamerikkalaisista mittayksiköistä on myös poikkeavia Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Jos suomeksi käännettävään tietokirjaan jättää mittayksiköt muuttamatta, äkäistä palautetta on todennäköisesti luvassa.

Heikki Poroila