Mummini ja ukkini syntyivät 1900-luvun alussa ja kuolivat 1970-luvulla. He olivat maanviljelijöitä. Heidän jäämistössään on hengellistä kirjallisuutta, sekä…

Kysytty

Mummini ja ukkini syntyivät 1900-luvun alussa ja kuolivat 1970-luvulla. He olivat maanviljelijöitä. Heidän jäämistössään on hengellistä kirjallisuutta, sekä tunnettuja kotimaisia teoksia, kuten Kalevala, Kanteletar, Seitsemän veljestä ym. Lisäksi jäämistössä on käännöskirjalllisuutta, kuten Jalna-sarja, Pearl S.Buckin kirjoittamia romaaneja ym. Olisin kiinnostunut perehtymään tarkemmin siihen, miten ja mitä kirjoja maalaisväestö hankki 1930-1960-luvuilla ja kuinka paljon kirjoja tyypillisesti oli suomalaisperheissä. Mistä löytyisi lisätietoja tästä aihepiiristä?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Suomalaisten lukuharrastusta on jonkin verran tutkittu, usein kohteena ovat kuitenkin olleet voittopuolisesti nuoremmat ikäluokat ja uudemmat ajat.

Tässä muutamia kirjoja, lisävinkkejä voi hakea niiden lähdeluetteloista ja kirjastojen luetteloista (esim. Helmet-sivu) käyttämällä mm. sellaisia asiasanoja kuin 'lukemistutkimus' ja 'lukutottumukset'.

Niemi, Juhani
Suomalaisten suosikkikirjat. - Karisto, 1997

Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa. - WSOY, 1975

Eskola, Katarina
Suomalaiset kirjanlukijoina. - Tammi, 1979

Eskola, Katarina
Lukijoiden kirjallisuus : Sinuhesta Sonja O:hon. - Tammi, 1990

Eskola, Katarina & Linko, Maaria
Lukijan onni. - Tammi, 1986

Suomen kirjallisuus 8 : kirjallisuuden lajeja. - Otava, 1970

Luukkanen, Tarja Liisa
Mitä maalaiskansa luki? : kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861-1918. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2016

Suomen Gallup teki Suomen kustannusydistyksen toimesta vuonna 1946 tutkimuksen kirjamarkkinoista ja kirjallisuudesta. Vuonna 1945 täysi-ikäiset suomalaiset ostivat keskimäärin 5,2 kirjaa, maaseudulla asuvat noin 4,7 ja kaupunkilaiset 6,9. Varsinainen maatalousväki osti noin 3, tehdas- ym. työläiset noin 5 ja henkisen työn tekijät noin 10 kirjaa. Maanomistajat ja vastaavat ostivat kirjoista noin 22 prosenttia, maatalous- ja metsätyöntekijät noin 7.
Mielikirjailijoiksi mainittiin Aleksis Kivi, Mika Waltari, Hilja Haahti, F. E. Sillanpaa ja Juhani Aho. Muita olivat A. J. Cronin, Maila Talvio, Hilja Valtonen, Zane Grey, Johannes Linnankoski, Jascha Golowanjuk, Zachris Topelius, Urho Karhumäki, James Curwood, Runa (Elisabeth Beskow), Alexandre Dumas, Harald Hornborg, Ilmari Kianto, Jack London, Saima Harmaja, Eino Railo, J. L. Runeberg, Outsider (Aarne Haapakoski), V. A. Koskenniemi, Eino Leino, Jarl Hemmer ja Edgar Wallace.
Itsenäinen maatalousväki kannatti Kiveä, Ahoa, Haahtea ja Sillanpäätä, maatalous- ja metsätyöläiset Kiveä, Haahtea ja Waltaria.
(Yhteenveto gallupista julkaistu Suomen kirjakauppalehden 1946 numeroissa 15 ja 17).

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.