Muistini mukaan olen jostain poliittisesta muistelma- tms kirjasta lukenut seuraavan väitteen: kansaneläkelaki säädettiin, jotta maalaisliitolla olisi tiedot…

Kansaneläkelaki säädettiin tosiaan vuonna 1937 punamultahallituksessa meluisien soraäänien saattelemana, kuten tuon ajan poliittiselle kulttuurille oli ominaista. Valitettavasti en pystynyt paikantamaan muistelmateosta, jossa kyseinen ajatus olisi ilmaistu. Tutkittuani ajan lehtikirjoittelua sekä eduskunnassa käytyjä keskusteluja tulin siihen tulokseen, että lakiesityksen suurin kritiikki koski kansaneläkkeen taloudellista vaikutusta: mikä taho maksaisi kulut ja kuka hyötyisi laista eniten. Lisäksi tulevan Kansaneläkelaitoksen valta-asema ja eläkkeiden keskittäminen herätti epäilyjä poliittisissa piireissä, varsinkin oikeistossa. En törmännyt maalaisliiton taka-ajatukseen Suomen asekuntoisen miesväestön kirjanpidosta, mikä ei tosin tarkoita, etteikö ajatusta olisi esitetty. Jyrki Smolander esimerkiksi toteaa väitöskirjassaan seuraavasti: ”Kansaneläkelaitosta pidettiin maalaisliittolaisten miehittämänä pesäpaikkana.” Ei siis ole ollenkaan mahdotonta, etteikö joku olisi tuntenut maalaisliittoa kohtaan sellaista epäluuloa, että olisi ajatuksen myöhemmissä muistelmissaan ilmaissut. Kyse lienee ollut kuitenkin ensi kädessä maalaisliiton poliittisen vastustajan esittämästä propagandistisesta kritiikistä, sillä minkäänlaista totuuspohjaa ajatukselle on vaikea löytää.

 Lähteet:

• Eduskunnan puheenvuorot vuonna 1937 Parlamenttisampo-palvelussa. https://parlamenttisampo.fi/fi/
• Jussila, Osmo, Seppo Hentilä, ja Jukka Nevakivi. Suomen poliittinen historia 1809-2003. 4. uud. p. Helsinki: WSOY, 2004.
• Lehtikirjoittelu vuodelta 1937 Kansalliskirjaston palvelussa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
• Smolander, Jyrki. Suomalainen oikeisto ja 'kansankoti': Kansallisen Kokoomuksen suhtautuminen pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin jälleenrakennuskaudelta konsensusajan alkuun. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000.