Muistan lapsuudestani äidin koulukirjasta (joskus 30-luvulla) lukeneeni runon, jossa kaksi tyttöstä jääneet orvoiksi äidistään ja vanhempi sanoo " ei lapsiansa äiti unohtanut ain armaitansa on rakastanut, mun käski siksi sun äitis olla, et enkeliksi myös saamme tulla"
En muista oliko sitaateissa oleva kohta juuri noin peräkkäin, mutta runo pyörii mielessäni, enkä millään muista sitä kokonaan enkä myöskään kirjoittajaa.
Vastaus
Mieleenne iskostuneen runon on kirjoittanut nimimerkillä Suonio runoillut Julius Krohn. Se on alun perin julkaistu Suonion vuonna 1880 julkaistussa lastenrunokokoelmassa Kylän lapset.
Hilkka Finnen kuvittama vuoden 1918 laitos Kylän lapsista löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta. Kysymyksen runo on sivulla 30.
Kommentoi vastausta