Moro haluaisin tietoa joukko-osastoista joissa pappa palveli sodan aikana. Ja myös kirjoista joita voisin tutkia ko asiassa.kiitos

Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.

Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim. seuraavaa aineistoa:

• KotRPsto : Kotkan Rannikkopatteristo 1918-1993 | Eduskunnan kirjasto | Finna.fi
• Rannikkotykistörykmentti 2 1918-1940 : perustamisesta välirauhaan : historiikki | Heili-kirjastot | Finna.fi
• Rannikkotykistörykmentti 2. : 8/5 1918 - 8/5 1938 | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi
• Rannikkotykistörykmentti 2:n ja 2. Erillisen Rannikkotykistöpatteriston synty | Kansalliskirjasto - Arto | Finna.fi
• Puhe ent. Rannikkotykistörykmentti 2:n 40-vuotisjuhlassa 9.7.58 Kotkassa | Kansalliskirjasto - Arto | Finna.fi

Seuraava päiväämätön merkintä viittaa luultavasti komennukseen läntisellä Kannaksella toimineen 2. Armeijakunnan esikuntaan, mutta merkinnästä ei voi juuri tehdä johtopäätöksiä sijainnista tai tehtävistä. K voisi viitata esimerkiksi esikunnan toimituskomppaniaan.

Välirauhan aikana huhtikuusta heinäkuulle 1940 palveluspaikkana on ollut Erillinen pataljoona 3:n 3. komppania. Pataljoonasta on tehty ainakin yksi kirja:

• Rintamalla ja kotona Kannaksella | Anders-kirjastot | Finna.fi

Jatkosodan alun liikekannallepanossa palveluspaikaksi tuli lyhytikäiseksi jääneen 3. Rannikkoprikaatin II pataljoona. Rannikkojoukkojen toimintaa ja organisaatiomuutoksia kuvataan em. Jatkosodan historia -sarjan 6. osassa. 3. RPr. muodosti 8. Rannikkoprikaatin rungon Kannakselle elokuussa 1941. 3. RPr:n entinen alue liitettiin IV Linnakkeistona 1. Rannikkoprikaatiin. Siinä mielessä siirto numeroimattomaan rannikkoprikaatiin 2.12.1941 jää arvoitukselliseksi – ehkä siinä tarkoitetaan 1. Rannikkoprikaatia.

Os. Cederberg viitannee Osasto Cederbergiin, joka saattaa olla jonkinlainen väliaikainen rannikkojoukkojen muodostelma, josta ei ole vaikuttaisi olevan jälkiä kirjallisuudessa tai säilynyttä sotapäiväkirjaa. Everstiluutnantti Paul Cederberg toimi jatkosodassa 1. Rannikkoprikaatin ja Rannikkotykistörykmentti 11:n linnakkeiston komentajana sekä 7. Rannikkoprikaatin komentajana. Lisävalaistusta vuosiin 1941-1943 saattaa löytyä kantakortin osanotto taisteluihin -kohdasta.

Loppuvuodesta 1943 henkilö on siirretty Viipurin suojeluskuntapiirin ja Kotijoukkojen esikunnan Henkilötäydennyskeskuksen kautta Viipurin suojeluskuntapiirin liikennetoimistoon. Elokuussa 1944 hän on saanut siirron 41. Autokomppaniaan.  Elokuun lopussa sairastumisen takia on alkanut sotasairaalakierros (66. Sotasairaala, 22. Sotasairaala ja 6. Sotasairaala), joka on päättynyt kotiutumiseen marraskuussa