Moikka!
Etsin nykykirjallisuutta, proosaa tai runoutta, hieman hatarin suuntaviivoin. Olen siis kiinnostunut teoksista, jotka ovat jollain tavalla kaoottisia ja/tai monia tekstilajeja yhdistäviä. Sellaisia, joissa kielen rekisterit vaihtelevat poukkoillen, koukeroisesta ja runollisesta tekstistä vaikkapa jonkin laitteen käyttöohjetta muistuttavaan. Popkulttuuriviitteitä, teknologiajargonia, uskonnollisia tekstejä, mitä vaan. Ehkä tällaiselle on joku nimikin. Toivoisin, että teksti tuntuisi "aikaan sidotulta", ei siis jollain tavalla ajattomalta.
Vastaus
Tässä joitakin ehdotuksia ja suosituksia, sekä proosaa ja runoutta:
Stina Saari: Än nim ling, Onninno
Johannes Ekholm: Planet Fun Fun
Jaakko Yli-juonikas: Neljä ratsastajaa -sarja (Yö on viisain, Tahdon murskatappio, Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään)
Eino Santanen: Tekniikan maailmat, Yleisö
Laura Lindstedt & Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies
Lauri Hei: Paperi - lalivit
V.S. Luoma-aho: delete
Maria Matinmikko: Kolkka
Esimerkiksi Lindstedtin & Vuolan teoksessa tarina esitetään muun muassa sonetin, urheiluselostuksen, konekäännöksen ja google-runouden tyyliin, ja Luoma-ahon teos yhdistelee proosaa, runoutta, HS-kolumnia, Tinder-profiilia, arvosteluja ja niin edelleen. Kokeellinen kirjallisuus voisi olla yksi hakusana, jonka avulla löytää kirjaston kokoelmista lisää tämäntyyppistä kirjallisuutta.
Kommentoi vastausta