Mitkä maat ovat Skandinavian maita?

Muuten ok, mutta Fennoskandiaan luetaan mukaan myös laajoja alueita Venäjän puolelta Laatokan-Äänisen-Valkoisen meren muodostamaan linjaan asti. Fenno ei siis tässä tarkoita poliittista Suomea. Skandinavia on eri ammattialoilla yleistynyt synonyymiksi Pohjoismaille, ehkä juuri siksi että nimellä Skandinavia ei ole kilpailijoita muuallapäin maailmaa. Sen sijaan joka maanosalla ja suurella valtiollakin on omat "pohjoismaansa", jolloin pohjoismaa-termin sijoittaminen yksiselitteisti kartalle on häilyvää. Taidemaailmassa suomainen muotoilu on vuosikymmeniä ollut skandinaavista. Suomelle on varmasti taloudellista hyötyä siinä, että vahvistamme mielikuvissa kulttuurista kuulumistamme Skandinaviaan, johon varmuudella kuuluimme poliittisesti 600 vuotta ollessamme osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Mutta skandinavia on kieli- ja kulttuurialue johon Suomi ei kuulu.
Älkää unohtako sitä.

Siinä että milloin Suomi lasketaan Skandinaviaan kuuluvaksi ja milloin ei, riippuu paljolti asiayhteydestä sekä taustalla olevasta tarkoitusperästä. Tarkalleen ottaen on juuri noin, että Norjan ja Ruotsin muodostama niemimaa mukaanlukien Suomen Lapin länsiosa (Kemi-Kirkenes -linjan länsipuoli) muodostaa maantieteellisen Skandinavian, johon mm. Tanska ja Islanti eivät kuulu. Ja Brittein Saariin kuluvat alueet, kuten Skotlanti, eivät kyllä millään tavalla ole osa Skandinaviaa. Mutta eri asia on sotten, että mitä kahvikuppien ja olutlasien ääressä puhutaan. Muotoilussa ja matkailussa Suomi liitetään markkinoinnissa osaksi Skandinaviaa jo senkin vuoksi, että maailmalla ei juuri tunneta käsitteitä "Pohjoismaat" tai "Pohjola" (näillä tarkoitetaan puhekielessä toisinaan mm. Keski-Euroopan tai Afrikan pohjoisrannikolla olevia valtioita). Ainakin Norja ja Ruotsi hyväksyvät tämän markkinointinäkökulman. Vastaavasti Pohjoismaita tunnetumpi Skandinavia yhdistetään (Pohjoismaiden ulkopuolella) samankaltaisen ristilipun omaaviin Pohjois-Euroopan valtioihin.
Sitten on erikseen poliittissävytteisesti käytävä keskustelu, jossa tarkoituksellisesti toisinaan ei "haluta" mieltää Suomea osaksi Skandinaviaa ja toisinaan halutaan. Tämä haluaminen riipuu siitä, että mikä taho asiasta keskustelee. Fennomaanit haluavat tehdä hajurakoa länteen ja itään sekä korostavat yhteyttä Viron ja Karjalan tasavaltoihin kielisukulaismaina. Slavofiilit haluavat tehdä hajurakoa länteen ja kaipaavat 1800-lukua. Skandinavistiset suomalaiset haluavat tehdä hajurakoa itään ja mieltää Suomen osaksi Skandinaviaa, Tanskan ja Islannin tavoin. Suomi oli yli 600 vuotta osa Ruotsia, mikä myös oli enimmäinen valtio myöhemmin muodostuneen Valtio-Suomen alueella ja siinä se meidän Skandinavia-kytköksemme on. Nykyiset lakimme ja ev.lut. uskontomme perustuvat yhä 1700-luvun ruotsalaisiin kulttuurijuuriin, vaikka tokihan modernisointia jatkuvasti tehdään meillä ja Ruotsissa. On myös hyvä muistaa, että Pohjois-Norja ja Pohjois-Ruotsi olivat hyvin suomenkielisiä alueita, ennenkuin Venäjän pelossaan Norja norjalaisti ja Ruotsi ruotsalaisti pohjoiset koulunsa. 180-luvulla pelättiin, että Venäjä liittää kaikki suomenkieliset alueet valloittamaansa Suomeen.

Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, sivu 1546:
"Skandinavia, Ruotsi ja Norja, laajemmassa merkityksessä Ruotsi, Norja ja Tanska.
Kielen perusteella Skandinaviaan voidaan lukea myös Islanti.
Skandinavia-nimitystä käytti ensi kerran Plinius vanhempi ja tarkoitti sillä saarta Germanian pohjoispuolella.
Skandinavia on siis suppeampi käsite kuin Pohjoismaat".
Sama teos, osa 6, sivu 1353:
"Pohjoismaat, Suomi, ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti".