Miten uutiset, kuten maailman tai valtakunnan tapahtumista, levisivät ennen sähköä ja sanomalehtiä nykyisen Suomen alueella? Vaikka jossakin olisi ollut sähköä tai sanomalehtiä, ei niitä ole kaikissa kylissä ollut samaan aikaan. Miten tällöin on tieto kulkenut? Joskus olen kuullut, että Karjalan alueella on mm. Titanicin uppoaminen uutisoitu laulaen runomuodossa, mutta näistä laulajista en löydä tietoa enkä tiedä, mistä lähtisin tietoa etsimään.
Vastaus
Ennen sähköistä tiedonvälitystä tiedonkulku on ollut pääsääntöisesti huomattavasti hitaampaa kuin nykyään ja perustunut paljolti tiedon liikkumiseen tavalla tai toisella ihmisten mukana, joko suullisesti tai kirjallisesti.
Suomessa postinkulku alkoi vuonna 1638. Postitoiminnan historiasta löytyy tietoa Postimuseon sivuilta: https://www.postimuseo.fi/postitoiminnan-historiaa/. Postia kuljetettiin jalan, hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junalla. Rautatieliikenne alkoi Suomessa vuonna 1862 (ks. esim. VR:n sivut: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/160-vuotta/.
Ennen sähköisen lennättimen keksimistä ja yleistymistä keksittiin jo 1700-luvun puolella optinen lennätin, jossa sanomaa kuljetettiin merkinantolaitteelta toiselle kääntelemällä sen siipiä tai tauluja sovitun koodin mukaisesti niin, että tietty asento tarkoitti tiettyä sanaa tai kirjainta. 1850-luvulla Suomen etelärannikolla kulki optisen lennättimen linja. Lisätietoa esim. Inkoon pitäjä -sivustolta: https://www.inkoo.info/l/ilmatelegrafi-eli-optinen-lennatin/.
Tavallisen kansan parissa tieto monista uutisista ja tapahtumista levisi arkkiviisuina (arkkiveisuina) eli irtonaisille arkeille painettuina lauluina. Aiheina olivat monesti onnettomuuksien, luonnonmullistusten ja sotien kaltaiset suuret tapahtumat, mutta myös yksilöiden poikkeukselliset tai traagiset kohtalot. Arkkiveisuja julkaistiin Suomessa 1600-luvulta 1930-luvulle saakka. Tietoa arkkiviisuista mm. Kansalliskirjaston sivuilla (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/arkkikirjallisuuden-kokoelma) ja digitoituja arkkiviisuja Doriassa: https://www.doria.fi/handle/10024/144027. Titanicin onnettomuutta koskevista viisuista on verkossa luettavissa Silja Vuorikurun artikkeli ”'Surman laiva, kuolon pursi': Suomalaiset Titanic-arkkiveisut": https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108960/63952?acceptCookies=1.
Tiedonkulun hitaus on kuitenkin menneisyyden ihmisille ollut luonnollinen asia, eivätkä monetkaan maailman tapahtumat ole suoranaisesti vaikuttaneet tavallisten ihmisten elämään. Reima Välimäen artikkeli "Keskiajan ihmisen maailmankuva : Miten ja mitä turkulainen kaupunkilainen saattoi tietää asioista vuosina 1394–1395?" (https://keskiajanturku.fi/yleinen/keskiajan-ihmisen-maailmankuva/) valottaa kanavia, joita pitkin asiat tulivat tavallisten turkulaisten tietoon.
Kommentoi vastausta